Vuorotteluvapaa antaa työntekijälle mahdollisuuden vuosilomia pidempään irtiottoon työstä ja toisaalta parantaa vuorotteluvapaasijaisiksi palkattavien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia heidän saadessa lisää työkokemusta. Vuorottelija saa käyttää vapaan haluamallaan tavalla, vaikkapa opiskeluun tai matkustamiseen, työmarkkinoiden käytettävissä ei vapaan aikana tarvitse olla.

Vuorotteluvapaan edellytykset eli mitä on hyvä selvittää ennen vuorotteluvapaalle jäämistä?

Vuorotteluvapaata voi hakea työntekijä, jonka­ työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Tähän aikaan voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo työstä. Vuorotteluvapaalle voi jäädä ainoastaan kokoaikaisesta työsuhteesta. Kokoaikatyöksi määritellään vuorotteluvapaalaissa työ, jonka toteutunut työaika on enemmän kuin 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Ennen kuin vuorotteluvapaalle voi jäädä, tulee olla kertynyt vähintään 20 vuoden työssäoloaika. Työssäoloaikaan lasketaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tehty työ ja myös ulkomailla työskentely tietyin edellytyksin. Työssäoloajaksi voidaan lukea myös niin kutsuttua työhön rinnastettavaa aikaa enintään neljännes työhistoriasta eli viisi vuotta. Rinnasteista aikaa ovat ne täydet kuukaudet, joina henkilö saa äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa, sekä aika, jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla. Lisäksi rinnasteiseksi ajaksi luetaan varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamiseen kuluva aika. Mikäli henkilö on aiemmin ollut vuorotteluvapaalla, on työssäoloaikaa oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Rinnasteista työssäoloon luettavaa aikaa voi tästä olla enintään vuosi ja kolme kuukautta.

Työssäoloaika lasketaan työeläkelain alaisista ansioista ja työttömyyskassa huolehtii työhistorian tarkastamisesta Eläketurvakeskuksesta saatavan työrekisteriotteen perusteella. Kassa voi joutua pyytämään vuorottelukorvausta hakevalta luotettavan selvityksen rinnasteisen ajan tarkastamista varten, mikäli nämä ajat eivät käy ilmi Eläketurvakeskuksen rekisteriotteelta. Soveltuvaksi selvitykseksi voidaan laskea esimerkiksi työantajalta, Kansaneläkelaitokselta tai verottajalta saatu selvitys. On hyvä huomata, että TE-toimisto ei tutki työhistoriaedellytystä vuorotteluvapaata varten, joten riittävän työhistoria edellytyksen täyttyminen kannattaa selvittää työttömyyskassalta hyvissä ajoin, kun suunnittelee vuorotteluvapaalle jäämistä.

Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Vuorottelijan yläikärajaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Miten vuorotteluvapaata haetaan ja mitä asioita pitää ilmoittaa TE-toimistoon?

Vuorottelija ja työnantaja laativat kirjallisen vuorottelusopimuksen ennen vuorotteluvapaan alkua. Sopimuslomakkeita saa TE-toimistosta tai työttömyyskassan kotisivuilta (www.kuljetusalantk.fi/lomakkeet). Vuorottelusopimus on ehdottomasti toimitettava TE-toimistoon ennen vuorotteluvapaan alkamista. TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon vuorotteluvapaasta vasta saatuaan vuorottelusopimuksen sekä sijaisen työsopimuksen tai muun luotettavan selvityksen sijaisen palkkaamisesta. Työnantajan tulee toimittaa selvitys sijaisen palkkaamisesta TE-toimistoon viimeistään viikon sisällä vuorotteluvapaan alkamisesta.

Vuorotteluhakemus lähetetään työttömyyskassalle joko postitse tai verkkopalvelun kautta. Liitteeksi tarvitaan kopio vuorottelusopimuksesta sekä palkanlaskijan laatima palkkatodistus 52 viikolta. Palkkatodistuksessa tulee olla mainittuna mahdolliset palkattomat poissaolot työstä.

Minkä suuruinen on vuorottelukorvaus ja miten se lasketaan?

Vuorottelukorvaus on suuruudeltaan 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, jonka henkilö saisi työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotusta tai korotettua ansio-osaa.

Vuorottelukorvauksen perusteena oleva palkka lasketaan vuorottelijan vakiintuneista työtuloista 52 viikon ajalta täysiltä palkanmaksukausilta ennen vuorotteluvapaata. Vakiintunutta tuloa ovat henkilön normaalit palkkatulot lisineen, mutta mukaan ei lasketa lomakorvausta ja lomarahaa.

Mikäli vuorottelija työllistyisi vapaan aikana toiselle työnantajalle osa-aikaisesti tai enintään 2 viikon mittaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen, maksettaisiin vuorottelukorvaus soviteltuna. Soviteltua vuorottelukorvausta maksettaessa ei kuitenkaan huomioida palkan suojaosaa. Tällöin vuorottelukorvauksen perusteena olevasta päivärahasta vähennetään 50 % saadusta ansiotulosta ennen 70 prosentin osuuden laskentaa.

Vuorottelukorvauksesta vähennetään sosiaalietuudet, kuten kotihoidontuki, samoin kuin ansiopäivärahastakin. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa.

Miten pitkään vuorotteluvapaa kestää? Voiko sen kestoa muuttaa?

Vuorotteluvapaan tulee kestää yhdenjakoisesti vähintään 100 päivää. Enimmäiskesto vuorotteluvapaalle on 180 päivää ja vapaa on pidettävä yhdessä jaksossa. Vuorotteluvapaata on mahdollista pidentää ja siitä on sovittava työnantajan kanssa viimeistään kaksi kuukautta ennen suunniteltua vuorotteluvapaan päättymisaikaa. Tällaisissakaan tilanteissa 180 päivän enimmäiskestoa ei voida ylittää.

Vuorottelija voi vuorotteluvapaan aikana palata tilapäisesti takaisin työhönsä omasta tai työnantajan aloitteesta, jolloin vuorotteluvapaa kuluu työjakson aikana, mutta vuorottelukorvausta ei makseta. Vuorottelijalla voi olla jotakin sellaista erityisosaamista, jota työnantaja kesken vapaan lyhytaikaisesti tarvitsee tai vuorottelijan taloudellinen tilanne voi heikentyä, jolloin töihin paluu on tarpeen.

Vuorotteluvapaa saattaa joissakin tilanteissa päättyä ennen suunniteltua päättymispäivää. Vuorotteluvapaata ei voi yksipuolisesti päättää kumpikaan vuorotteluvapaan osapuolista, työnantaja tai työntekijä, ilman toisen suostumusta. Vuorotteluvapaa voi päättyä esimerkiksi siitä syystä, että työsuhde päättyisi kesken vuorotteluvapaan. Vuorottelijalla on oikeus vuorottelukorvaukseen työsuhteen päättymiseen saakka, jos työsuhde ei pääty vuorottelijasta johtuvasta syystä. Mikäli työnantaja maksaa irtisanomisajan palkkaa, ei vastaavalta ajalta makseta vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaa katsotaan suoraan päättyneeksi, mikäli vuorotteluvapaalla olijalle syntyy kesken vapaan oikeus äitiys-, isyys tai vanhempainrahaan tai hänelle myönnetään vapaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Jos oikeus edellä mainittuihin etuuksiin/vapaaseen kestää enintään 18 arkipäivää, katsotaan vuorotteluvapaan olevan keskeytyneenä tämän ajan.

Vuorotteluvapaan aikaisista muutoksista on aina ilmoitettava viipymättä etuuden maksajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon korvauksen maksussa.

Artikkelia on muokattu 3.2.2022 vuorotteluvapaan yläikärajan osalta.