Google antaa haulla ”kuljettajapula” yli 6000 osumaa. Myös muiden alojen työvoimapulasta puhutaan paljon. Usein puhujina ovat työnantajat, ja väitettyyn työvoimapulaan vaaditaan ”nopeita toimia”.

Esimerkiksi kuljetusyrityksiä edustavan SKAL ry:n vuoden 2021 barometrin mukaan kolmasosalla sen jäsenistä on ollut vaikeuksia henkilökunnan palkkaamisessa. Yli 40 prosentin mielestä osaavan työvoiman heikko saatavuus estää yrityksen kasvua.

Ratkaisuksi SKAL esittää esimerkiksi kuljettajien koulutusmäärien kasvattamista ja alalle pääsyn helpottamista.
Se, mistä puhutaan työvoimapulana, on kuitenkin paljon monimutkaisempi ilmiö kuin työnantajat antavat ymmärtää. Hyvin harvoin kyse on siitä, ettei työvoimaa olisi määrällisesti tarpeeksi.

Työttömiä enemmän kuin työpaikkoja

Lukuja työpaikkojen ja työnhakijoiden määristä voi tarkastella kätevästi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrin avulla. Se kertoo myös työ- ja elinkeinotoimistojen arvion eri ammattialojen työllistymisnäkymistä lähitulevaisuudessa.

Viimeisimmän barometrin mukaan kuorma-auton ja erikoisajoneuvon kuljettajia oli tammi–kesäkuussa 2022 työttömänä ja lomautettuna keskimäärin 4721 henkilöä. Alan avoimia työpaikkoja oli 3482, siis selvästi vähemmän kuin tarjolla olevaa työvoimaa.

Vain yhdessä maakunnassa, Kainuussa, kuorma-autonkuljettajista on työ- ja elinkeinotoimistojen arvion mukaan paljon pulaa. Suurimmassa osassa maakuntia pulaa on jonkin verran, neljässä maakunnassa hakijoiden ja avointen työpaikkojen määrä on tasapainossa.

Linja-auton- ja raitiovaununkuljettajia puolestaan oli työttömänä keskimäärin 1394,5 ja avoimia työpaikkoja 377.
TE-toimistojen arvion mukaan kymmenessä maakunnassa, mukaan lukien väkirikkaat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, työttömien linja-autonkuljettajien ja avointen paikkojen suhde on tasapainossa. Jonkin verran pulaa hakijoista on viidessä maakunnassa, ja kolmessa maakunnassa hakijoita on liikaa paikkoihin nähden.

Kohtaanto-ongelmat ovat moninaisia

Jos kerran työttömiä työnhakijoita on enemmän kuin työpaikkoja mutta yritykset kokevat työvoiman saamisen olevan silti vaikeaa, mistä voi olla kyse?

Yksi syistä ilmeneekin äskeisestä barometrista: työpaikat ja töitä havittelevat tekijät saattavat olla eri seuduilla. Tämänkaltaisia syitä kutsutaan kohtaanto-ongelmiksi. Hakijoita ja paikkoja siis on, mutta ne eivät kohtaa.

Kohtaanto-ongelma on kyseessä myös silloin, jos tarjolla olevien työntekijöiden ammattitaito ei vastaa sitä, mitä haetaan, tai jos työntekijät ja yritykset eivät yksinkertaisesti löydä toisiaan.

Ainakin jälkimmäinen on SKAL:n kyselyn perusteella kuljetusalalla täyttä totta. Kyselyn mukaan vain viidennes kuljetusyrityksistä hyödyntää TE-keskusten palveluita.

Niiden sijaan kuljetusyritysten yleisin rekrytointikanava on niin sanottu puskaradio eli omat verkostot. Kuljettajia on palkattu paljon myös niin, että hakija on itse ottanut yritykseen yhteyttä ja tarjoutunut hommiin.

Tällaiset epäviralliset väylät toimivat tehokkaasti silloin kun toimivat, mutta jos avoimesta paikasta ei ilmoiteta missään julkisesti, on hyvin mahdollista, että moni hyvä hakija ei koskaan edes kuule siitä.

Huono työpaikka ei houkuta

Varsinkin työnantajien vetämissä työvoimapula-aiheisissa keskusteluissa jää usein käsittelemättä kohtaanto-ongelmien iso syyrypäs: avointen työpaikkojen laatu.

”On olemassa myös tutkimusnäyttöä siitä, että työpaikan laadun piirteillä on merkitystä. Yritykset, jotka ovat maksaneet keskimääräistä parempia palkkoja samassa ammatissa työskenteleville tietyillä alueilla, ovat raportoineet kärsivänsä vähemmän työvoimapulasta”, kirjoittaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtava tutkija Merja Kauhanen vuonna 2021 julkaistussa artikkelissaan.

Jos esimerkiksi osa työnantajista maksaa työehtosopimuksen määräyksiä parempia palkkoja ja osa ei, ei ole ihme, että huonommin maksaviin firmoihin ei riitä hakijoita jonoksi asti. Samoin käy, jos osalla työnantajista on hyvä maine ja osalla ei.

Huono palkka voi nousta erityisen isoksi kynnykseksi silloin, kun tarjottu työsuhde on osa-aikainen tai määräaikainen. Silloin hakija joutuu tosissaan miettimään, jääkö töihin menosta mitään käteen.

Työpaikkojen laadun merkitystä painottaa myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2020 tekemä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tilaama tutkimus. Sen mukaan väitetyn työvoimapulan taustalla on usein liian pieni palkka tai epähoukutteleva työsuhteen tyyppi.

Käytännön esimerkkejä voi kuulla esimerkiksi linja-autoalan ammattiyhdistysaktiiveilta. Heillä on runsaasti kertomuksia siitä, miten kuljettajia etsitään hommiin tarjoamalla surkeita etuja ja epäinhimillisiä työvuoroja.

Vuokratyötä, vuokratyötä, vuokratyötä…

Entä näkyvätkö mainitut työpaikkojen laadun ongelmat kuljetusalan työpaikkailmoituksissa? Otetaan esimerkiksi Pirkanmaan maakunta ja katsotaan.

Työvoimaviranomaisten ylläpitämässä Työmarkkinatorissa tulee haulla kuorma-autonkuljettaja yhteensä 25 työpaikkailmoitusta. Näistä 21 on henkilöstövuokrausfirmojen ilmoituksia, ja ainoastaan neljässä kuljetusyritys etsii työntekijää suoraan itselleen.

Suurin osa ilmoituksista tarjoaa nimenomaan vuokratyötä, mutta muutamassa henkilöstövuokrausfirma toimii vain työntekijän etsijänä ja työsuhde solmitaan suoraan kuljetusyrityksen kanssa. Näissäkään ilmoituksissa ei kuitenkaan mainita, mikä kuljetusyritys on kyseessä.

25 ilmoituksesta 11:ssa tarjotaan määräaikaista työtä, 14:ssa toistaiseksi voimassa olevaa.

Vain yhdessä ilmoituksessa luvataan maksaa selvästi työehtosopimuksen minimiä korkeampaa palkkaa. Lopuissa palkan sanotaan olevan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään työehtosopimuksen mukainen tai sitten palkasta ei puhuta mitään.

Useimmissa ilmoituksissa ei mainita mitään myöskään muista työsuhteen eduista. Hyvä työilmapiiri ja laadukkaat työvaatteet saatetaan ottaa esiin, mutta mitään erityisiä houkuttimia ei ole tarjolla.

Paljon puhuttu linja-autoalan kuljettajapula näkyy Työmarkkinatorin Pirkanmaan haussa kolmen ilmoituksen verran. Niistä yksi on vuokratyöilmoitus ja yksi tarjoaa määräaikaista osa-aikatyötä.

Kun työnantaja seuraavan kerran valittelee työvoimapulaa, on siis syytä kysyä kolme kysymystä: Minkälaista työtä tarjoat? Maksatko riittävää palkkaa? Muistitko ilmoittaa työpaikasta jossakin?