Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Sopimuspyramidi 4/4

Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle.

Työsopimus ei ole henkilökohtainen asia

Niin kansalliset kuin kansainväliset sopimukset vaikuttavat siihen, mitä työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia.

Teksti
Tua Onnela
Kuva
Getty Images
Julkaistu

Ison pyramidin pieni kärki

Tässä juttusarjassa on esitelty erilaisia työelämän sopimuksia. Sopimuspyramidin pohjalla ovat kansainväliset, koko maailmaa tai EU:ta koskevat sopimukset ja keskellä Suomen laajuiset sopimukset. Pyramidin kärkenä ovat ne sopimukset, jotka kukin työntekijä tekee itse työnantajansa kanssa – siis työsopimukset.

Vaikka työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen, se ei ole henkilökohtainen asia. Työsopimuksessa ei voi sopia mitä vain, vaan kaikki pyramidin alemmat osat määräävät, millaisia ehtoja työhön voi soveltaa. Työntekijän kuuluu esimerkiksi saada vähintään alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä työsopimuksessa voi sopia sitä huonommasta.

Jos työsopimus on ristiriidassa muiden sopimusten kanssa kanssa, se ei päde. Työnantaja voi myös joutua siitä ongelmiin. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijä on itse suostunut allekirjoittamaan sopimuksen.

Sopimusten pyramidi siis varmistaa, etteivät kenenkään työehdot ole vain hänen omien tietojensa tai oman neuvotteluvoimansa varassa.

Mistä sovitaan?

Työsopimuksessa kannattaa sopia ainakin näistä asioista:
∙ Työntekijän ja työnantajan nimet ja muut tiedot
∙ Mahdollinen koeaika ja sen pituus
∙ Työsuhteen tyyppi eli toistaiseksi voimassa oleva vai muu
∙ Määräaikaisuuden peruste, jos työsopimus on määräaikainen
∙ Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työn kesto
∙ Työn suorittamispaikka
∙ Työtehtävän laatu
∙ Palkka ja palkanmaksukausi
∙ Työaika
∙ Alalla noudatettava työehtosopimus
∙ Mahdollinen irtisanomisaika

Kirjallinen kannattaa

Työsopimuksiin liittyvät asiat poikivat paljon kysymyksiä ja selvitettävää ammattiliitoille. Esimerkiksi ammattiliittojen keskusjärjestöjen yhteisessä Kesäduunari-infossa työsopimukset olivat tänäkin kesänä yksi tyypillisistä aiheista.

– Varsinkin alkukesästä kysytään työsopimuksista ja niiden sisällöstä. Yhteydenottaja saattaa esimerkiksi sanoa, että työsopimukseen on merkitty tämmöinen ja tämmöinen palkka, ja haluaa varmistaa, onko se ok, kertoo keskusjärjestö SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola.

Useimmiten kaikki on kunnossa ja kyse on lähinnä varmistuksesta. Varsinaisia rikkomuksia tulee vastaan harvoin.

Työsopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta Kukkola suosittelee tekemään sen aina kirjallisena. Jos erimielisyyksiä tai epäselvyyksiä tulee, kirjallisesta sopimuksesta asiat on helpompi tarkistaa.

Suullisia sopimuksia tehdään silti yllättävän paljon.

– Meihin yhteyttä ottaneista on joinain kesinä jopa kolmasosa tehnyt suullisen sopimuksen. Ne eivät onneksi yleensä ole aiheuttaneet isoja ongelmia, mutta joissain yksittäistapauksissa on jäänyt epäselväksi, mitä on sovittu, Kukkola sanoo.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 6/2022.