Suomessa lopetettiin tieliikenteen kansallisen päästökaupan valmistelu EU:n päätettyä koko EU:n kattavan päästökaupan luomisesta. Tämä ei silti tarkoita, etteikö tieliikenteen kansallinen päästökauppaa otettaisi jossain vaiheessa Suomessakin käyttöön. Sen käyttöä aletaan pohtia ainakin silloin, jos tieliikenteen päästövähennyksiin ei muilla keinoin päästä.

Päästökaupan vaikutusten ennustamisessa on monia epävarmuustekijöitä, kuten päästöjen määrän vaikutus päästöoikeuksien hintaan ja sitä kautta myös polttoaineen hintaan. Epävarmuus koskettaa myös jutussa esiteltäviä Suomen Ilmastopaneelin skenaarioita. Mallinnukset on tehty ennen kuin EU:sta saatiin tarkemmat päätökset EU:n tieliikenteen päästökaupan yksityiskohdista.

Mikäli kansalliseen päästökauppaan päädytään, on sillä merkitystä myös valtiontaloudelle. Valtion tulokertymä vaikuttaa puolestaan mm. mahdollisuuksiin kompensoida kuluttajille ja yrityksille päästökaupan haittoja.

SKENAARIO 1
Kansallinen päästökauppamalli:
Lineaarinen vähennys yli kauppakauden

Suomi ottaa kansallisen päästökaupan käyttöön siten, että päästökatto on voimassa vuodesta 2023 alkaen, ja tiukkenee lineaarisesti niin, että päästökaupalle jyvitetty tavoite –0,6 Mt

CO2 täyttyy vuoteen 2030 mennessä. Kun päästökatto on sitova ja oikeuksia jaetaan markkinoille ennalta päätetty määrä, ei päästötavoitteen saavuttamiseen liity epävarmuutta.

Oletettuja vaikutuksia 2030: Polttoaineen hinta noussut 34 senttiä/litra. Verotulojen kasvu 1 410 M€. Kumulatiiviset (2022−2030) päästövähennykset 2,7 Mt.

SKENAARIO 2
Kansallinen päästökauppamalli:
Viivästetty käyttöönotto, ”perälauta”

Kansallinen päästökauppa voidaan ottaa käyttöön myös vuoden 2027 jälkeen, jos vaikuttaa siltä, että muut toimet eivät riitä kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jos liikenteen päästökauppa tarvitaan perälautana, on sen kustannusvaikutus alhaisempi, koska vähäpäästöistä käyttövoimaa on jo markkinoilla.

Perälautamalli antaa myös työkalun päästöohjaukseen vuoden 2030 jälkeiselle ajalle, jos ympäristöystävällisten ajoneuvojen määrän kasvu on hidasta.

Oletettuja vaikutuksia 2030: Polttoaineen hinta noussut 34 senttiä/litra. Valtion verotulot kasvaneet 1 410 M€. Kumulatiiviset (2022−2030) päästövähennykset 1,80 Mt.

SKENAARIO 3
Euroopan unionin päästökauppa, ei kansallista päästökauppaa

Suomen omaa päästökauppaa ei oteta käyttöön, minkä takia päästövähenemä Suomessa on epävarma. Päästöt vähenevät unionin päästökaupan ohjausvaikutuksen vuoksi 0,07–0,40 Mt CO2 odotusarvon ollessa 0,15 Mt CO2. EU:n päästökauppa voi johtaa päästötavoitteeseen koko unionin tasolla, mutta ei välttämättä jokaisessa yksittäisessä jäsenvaltiossa. Suomen päästötavoite ei toteudu.

Oletettuja vaikutuksia 2030: Polttoaineen hinta noussut 8 senttiä/litra. Valtion verotulot vähentyneet 100 M€. Kumulatiiviset (2022−2030) päästövähennykset 0,70 Mt.

SKENAARIO 4
Euroopan unionin päästökauppa ja rinnakkainen päästökauppa

Jokaista tuotettua päästöä kohden jakeluyritys velvoitetaan hankkimaan sekä EU:n päästöoikeus että Suomen oma päästöoikeus.

Suomen päästöoikeuksien tarjonta laskee lineaarisesti ja varmistaa kansallisen päästövähennystavoitteen täyttymisen vuonna 2030. EU:n päästöoikeudet täyttävät osan Suomen kansallisesta päästökatosta, ja laskevat Suomen omien oikeuksien kysyntää ja hintaa. EU:n kansallinen päästökauppa luo polttoaineen hinnan muutokselle ns. lattiahinnan, jonka alle hinnan muutos ei voi jäädä.

Oletettuja vaikutuksia 2030: Polttoaineen hinta noussut 34 senttiä/litra. Valtion verotulot kasvavat 990 M€. Kumulatiiviset (2022−2030) päästövähennykset 1,8 Mt.

SKENAARIO 5
Euroopan unionin päästökauppa ja päällekkäinen päästökauppa

Suomi vaatii jokaista tuotettua päästöyksikköä kohden päästöoikeuksien ylikompensaation. Päästökauppa on päällekkäinen, koska siinä vaaditaan tietty osuus päästöoikeuksia Euroopan unioninvelvoitteen päälle. Ylikompensaatiot ostetaan EU:n päästökaupasta. Vaadittu ylikompensaatio valitaan niin, että sen avulla päästään Suomen omalle tavoiteuralle. Päästöjen vähennystavoite saattaa toteutua EU:n tasolla, mutta Suomen kansalliseen tavoitteeseen päästään vain keskimäärin.

Oletettuja vaikutuksia 2030: Polttoaineen hinnan nousu 34 senttiä/litra. Verotulojen lasku 250 M€. Kumulatiiviset (2022−2030) päästövähennykset 1,8 Mt.

Lähde:
Suomen Ilmastopaneeli: Tieliikenteen kansallisen päästökaupan toteuttaminen ja vaikutukset. Anni Seppänen, Lassi Ahlvik, Sally Weaver ja Markku Ollikainen.
Ilmastopaneelin raportti on ladattavissa täältä.

Katso myös Työ- ja elinkeinoministeriön sivu.

Juttua varten on haastateltu myös viestintäneuvos Päivi Antikaista liikenne- ja viestintäministeriöstä.