Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Tieverkko murenee ja samalla rapautuu Suomen kilpailukyky

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto nostaa maanteiden kunnon parantamisen esiin yhtenä keskeisenä vaalitavoitteenaan. Tieverkon rapistuminen merkitsee Suomen kilpailukyvylle enemmän kuin esimerkiksi työnantajien tavoittelema paikallinen sopiminen.

Julkaistu
Kuva: Adobe Stock

Suomalainen raskas liikenne tarvitsee hyväkuntoista tieverkkoa, peräänkuuluttaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto eduskuntavaalitavoitteenaan. Ilman kuljetuksia ei pärjää teollisuus, eikä myöskään kauppa. Suomen sisäisistä tavarankuljetuksista 90 prosenttia tapahtuu maantietä pitkin. Maanteiden korjausvelka on paisunut vuosien varrella liian suureksi, ja on nyt Traficomin mukaan 1,6 miljardia euroa.

- Maanteiden kunto on suomalaisen teollisuuden ja kaupan kannalta yksi avainkysymyksiä. Se on paljon suurempi kilpailukykytekijä kuin paljon puhuttu paikallinen sopiminen, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.

AKT-lehti kysyi kuudelta suurimmalta puolueelta niiden kantaa maanteiden korjausvelkaan. Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että tieverkko on tärkeä ja nykyisellään huonossa kunnossa. Kaikki antoivat ”vaalilupauksen” pitää tiet kunnossa, mutta yksikään ei määrittänyt minkäänlaista rahasummaa. Toivottavasti nämä lupaukset muistetaan myös vaalien jälkeen.
https://www.aktlehti.fi/ilmiot/kaikki-haluavat-tiet-parempaan-kuntoon/

EK:n paniikkijarrutus estää työelämän kehittämisen

AKT:n 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpula otti kantaa myös työmarkkinakierrokseen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ilmoittanut vetäytyneensä työehtosopimusten neuvottelupöydistä. Kevään 2023 tes-kierros on kuitenkin osoittanut, että EK vahtii joka ikistä yksityisen sektorin sopimusneuvottelua. Yksikään työnantajaliitto ei voi tehdä mitään, mihin keskusliitto ei anna lupaa. Ongelmaa korostaa se, että valtakunnansovittelijan toimisto noudattaa millintarkasti EK:n tahtomaa linjaa.

- Yhdenkään alan työhyvinvointi ei kehity, kun EK katsoo, että kaikki kehittävät toimenpiteet pitää maksaa jollakin tavalla rahassa mitaten, Arpula sanoo.

AKT:ssa nähdään, että Suomessa on työvoimapula, joka johtuu pitkälti huonoista työolosuhteista, jonka jäljet johtavat EK:n vetämään linjaan. Ihmiset eivät jaksa työssään, heidät on vedetty liian tiukalle. Kehittäminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Jäljet näkyvät sairauspoissaoloina, väsymisenä ja pahoinvointina, vaikka moni työelämää kehittävä ratkaisu ei maksaisi mitään. Tilanne tulee edelleen heikentymään, ellei EK:n lanseeraamaa nollasummapeliä saada muutettua.


AKT:n jäseniä on 18.-19.3. koolla Oulussa Talvipäivillä. Tapahtumassa on liki tuhat osallistujaa.