Puolueiden vastaukset AKT-lehden kysymyksiin

1. Maanteiden kunto on huonontunut pitkään, ja teiden korjausvelka on noin 1,6 miljardia euroa. Kuinka vakavana ongelmana tätä pidätte?

SDP: SDP pitää teiden ja koko väyläverkon korjausvelkaa erittäin vakavana ongelmana. Puolueiden välillä vallitsee parlamentaarinen yhteisymmärrys siitä, että korjausvelan kasvu tulee pysäyttää ja saada lasku-uralle, kuten Liikenne 12 -suunnitelmassa on linjattu.

Perussuomalaiset: Tiestö on kaatumassa hoitamattomuuteensa. Tiet ovat kuitenkin Suomen verisuonet, ilman niitä ei mikään liiku. Mikäli teitä ei saada nopeasti kuntoon, teollisuustuotantomme alkaa yskiä. Tieverkkomme rapakunto on oikea häpeätahra maallemme.

Vasemmistoliitto: Maanteiden korjausvelka on ongelma, jota ei tule vähätellä. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa on tärkeää, että ihmisten mahdollisuudesta liikkua huolehditaan.

Kokoomus: Väyläverkoston kasvava korjausvelka on maamme kilpailukyvylle valtava haaste. On nykyiseltä hallitukselta käsittämätön valinta, että sen julkisen talouden suunnitelmissa seuraaville vuosille perusväylänpidon rahoitustasot eivät ole Liikenne 12 -sovun mukaisia.

Keskusta: Kyllä tilanne on vakava. Perustienpitoon on lisätty kuluvalla ja edellisellä hallituskaudella rahoitusta, ja sitä on lisättävä edelleen. Olemme sitoutuneet Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (Liikenne12). Teitä on saatava parempaan kuntoon.

Vihreät: Teiden kunnosta on etenkin alueellisella tasolla syytä olla huolissaan. Tällä hallituskaudella perusväylänpidon rahoitusta on nostettu. Tuloksia on kuitenkin rajoittanut muun muassa raaka-aineiden hinnannousu, jonka vuoksi samalla rahalla on saatu aikaan vähemmän.

2. Miten ongelma pitäisi mielestänne ratkaista?

SDP: Tällä kaudella on tehty mittavia liikenneinvestointeja SDP:n johdolla. On muun muassa nostettu perusväylänpidon vuosittaista rahoitustasoa 300 miljoonalla eurolla. Tulevalla kaudella suurin haaste liikenteen rahoituksessa on korkea hintataso, joka syö rahoituksen vaikuttavuutta. Siksi SDP:n mielestä tulee edelleen jatkaa pitkäjänteistä työtä korjausvelan vähentämiseksi ja turvata ennen kaikkea perusväylänpidon rahoitusnäkymä Liikenne 12 -sopimuksen mukaisesti.

Perussuomalaiset: Ongelma on, että Suomessa yli-investoidaan rataverkkoon ja ali-investoidaan maantieverkkoon, joko tahattomasti tai tahallisesti kuvitellun ympäristöhyödyn perusteella. Mikäli tehtäisiin kriittisen tarkastelun kestävä yhteiskunnallinen kustannushyötyanalyysi, suhde kääntyisi maantieverkkopainotteiseksi. Rahat teiden kunnostamiseen löytyvät, kun lopetamme miljardien syytämisen ”viherhumppaan” ja leväperäiseen maahanmuuttoon. Tehdään yhdessä yksityisautoilun ja kumipyöräliikenteen kunnianpalautus.

Vasemmistoliitto: Maanteiden korjausvelan purkamista riittävällä ja ennakoitavalla rahoituksella on jatkettava.

Kokoomus: Perusväylänpidon resursseja tulee kohdentaa tarkemmin, jotta käytettävissä olevasta määrärahasta saadaan enemmän irti. On myös tärkeää, että perusväylänpidon määrärahoja pyritään nostamaan parlamentaarisen 12-vuotisen liikennesuunnitelman tasolle, jotta korjausvelkaa saadaan aidosti kurottua umpeen. Viimeisimpinä vuosina maanteitä on päällystetty vain reilut 2000 kilometriä vuodessa, kun korjausvelan taittamiseen vaadittavan tavoitetason tulisi olla lähemmäs 4000 kilometriä.

Keskusta: Perustienpidon rahoitusta on edelleen nostettava. Perustavoite on yltää eduskuntapuolueiden vuonna 2021 yhdessä sopiman Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) tavoitteisiin teiden korjausvelan lyhentämisessä. Korjausvelan poistaminen vaatii useamman vuoden ja useamman eduskuntakauden pituisen suunnitelmallisen korjausohjelman ja siihen riittävän rahoituksen. Kaikenasteisen tieverkon parantamista on edelleen jatkettava.

Vihreät: Teiden kunto täytyy pitää sellaisena, että liikenneturvallisuus ei vaarannu eikä liikkuminen esty. Palveluiden saatavuus sekä elämisen ja elinkeinoelämän mahdollisuudet täytyy turvata kaikkialla Suomessa. Tiemäärärahat on jatkossa kohdennettava ensisijaisesti olemassa olevan tieverkon kunnossapitoon ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Resurssit ovat rajallisia, joten ne on käytettävä viisaasti.

3. AKT ehdottaa, että maanteiden kehittämisrahoitusta kohdennetaan niin, että sillä parannetaan ensisijaisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, työmatkaliikennettä ja liikenneturvallisuutta. Mitä mieltä olette näistä painotuksista?

SDP: Liikenne 12 -suunnitelman linjausten mukaisesti väyläverkon palvelutasossa priorisoidaan pääväylät ja huomioidaan elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet. Suunnitelmassa on linjattu, että maantieverkon kehittämisrahoitusta kohdistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen tarpeiden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. SDP kannattaa näitä linjauksia.

Perussuomalaiset: Kannatamme. Perussuomalaisten politiikan keskeisenä kantimena on aina ollut: ”ensin suomalainen työ ja yrittäminen, jos sitten aikaa ja rahaa jää, niin maailman parantaminen”.

Vasemmistoliitto: AKT:n esittämät painotukset maanteiden kehittämisrahoituksen kohdentamiseksi ovat perusteltuja ja järkeviä.

Kokoomus: Logistiikka- ja datayhteydet ovat Suomen talouden verenkierto. Talous kukoistaa, kun tieto, palvelut, ihmiset ja tavara liikkuvat. Kun liike lakkaa, syntyy myös tulppa kasvulle. On perusteltua, että varmistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, sillä lopulta kaiken muunkin hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus lepää menestyvien yritysten harteilla. AKT:n painotukset ovat perusteltuja.

Keskusta: Kaikki kysymyksessä mainitut painotukset ovat tärkeitä. Keskustan liikennepolitiikan lähtökohta on, että ihmisten ja tavaroiden liikkuminen koko maassa on varmistettava. Kaikenasteisesta tieverkosta yksityisteistä valtaväyliin on pidettävä huolta. Painopisteen pitää olla olemassa olevien väylien korjaamisessa. Liikennemäärien lisäksi on huomioitava kuljetettujen tonnien määrä.

Vihreät: Liikenneturvallisuuden tulee olla keskeinen näkökulma kaikessa tieliikenteen kehittämisessä, ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset täytyy pyrkiä turvaamaan. Työmatkaliikenteessä työvoiman liikkumisen sujuvoittaminen on tärkeä tavoite. Liikenteen kehittämishankkeilla tulisi kuitenkin aina pyrkiä tukemaan myös joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä.

4. Raskaan liikenteen taukopaikoista on ollut pitkään pulaa. Viime vuonna valmistuneessa Raskaan liikenteen taukopaikkaverkon kehittämissuunnitelmassa ehdotetaan, että ongelmaa ratkaisemaan perustetaan valtakunnallinen kehittämisryhmä. Tuetteko ehdotusta?

SDP: SDP kannattaa sitä, että taukopaikkaverkostoa kehitetään, sillä tilanne on paikoitellen erittäin haastava. Liikenne 12 -suunnitelmassa on myös linjattu, että laaditaan suunnitelma valtakunnallisen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkon kehittämisestä.

Perussuomalaiset: Tämähän on jo työsuojelukysymys. Kuinka tällainenkin asia on jätetty hoitamatta. Mikäli tehtäisiin kriittisen tarkastelun kestävä yhteiskunnallinen kustannushyötyanalyysi, niin tämäkin ongelma ratkeaisi.

Vasemmistoliitto: Tuemme ehdotusta.

Kokoomus: Kokoomus suhtautuu avoimesti tämänkaltaiseen esitykseen.

Keskusta: Liikenne 12:n työtä pitää jatkaa. Taukopaikkoja pitää rakentaa sinne, missä niitä tarvitaan.

Vihreät: Ehdotus on kannatettava. Raskaan liikenteen kuljettajien taukojen ja levon mahdollistaminen on tärkeä osa liikenneturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. On tärkeää, että pitkiä matkoja ajavilla kuljettajilla on mahdollisuus pysähtyä silloin, kun sille on tarve.