Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

AKT:n valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman tiukalle tes-vuodelle

– Tes-tavoitteet ovat korkealla, pelkästään pyytämällä ne eivät toteudu, AKT:n valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksonen linjasi syysvaltuuston avauspuheenvuorossaan. – Me olemme etulinjassa, nyt pitää olla riittävät valmiudet toimia.

Teksti Sini Silvàn
Kuva Anne-Maarit Valli
Julkaistu
Valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksonen.

AKT:n valtuusto kokoontui 23.11. tilanteessa, jossa sen työehtosopimuksista 12 on katkolla tammikuun lopussa. Liitto varautuu nyt rankkaan tes-talveen ja mahdollisiin työtaisteluihin.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoi, että valmiuskampanjoinnilla nostetaan jäsenten tietoisuutta tes-tilanteesta ja kootaan ihmisiä tavoitteiden taakse.

– Tavoitteena on uusia valtakunnalliset työehtosopimukset ja pitää kiinni niiden yleissitovuudesta. Korkea inflaatio luo paineen palkankorotuksille. Kun on kiertänyt Suomea niin ykkösasia ihmisille on, että ruuan, energian, bensan ja sähkön hinnat nousevat.

Kokko nosti puheessaan esiin Saksan, jota jopa työnantajat ovat usein käyttäneet Suomessa verrokkimaana. Saksan metalliteollisuudessa solmittiin juuri kaksivuotinen sopimus 8,5 prosentin korotuksilla ja 3000 euron verottomalla kertakorvauksella.

– Ollaan aika poikkeuksellisessa tilanteessa, jotain poikkeuksellista pitäisi Suomessakin keksiä.

Nyt on aika muuttaa linja, jossa vientiteollisuuden työnantajat tiukalla koordinaatiolla sanelevat palkkaratkaisun. Rahan lisäksi on pystyttävä vaikuttamaan sopimusten laatukysymyksiin, kuten työ- ja lepoaikoihin ja olosuhteista johtuviin lisiin.

Niin AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom kuin hallituksen jäsen Vesa Pohjola toivat puheenvuoroissaan esiin, miten tärkeää on, ketä eduskuntaan vuonna 2023 valitaan. Se ratkaisee, miten lainsäädäntö kehittyy. On saatava ihmiset äänestämään eduskuntavaaleissa.

– Työnantajat ovat keksineet, että turvaamistoimella voi pysäyttää työtaistelun kuin työtaistelun. Meidän tavoitteemme on, että lakko-oikeus säilyy, se on meille olennaisen tärkeää, Blom sanoo.

AKT:n valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman ja budjetin vuodelle 2023. Toimintasuunnitelman päälinjat ovat, että jäsenpalveluita ja jäsenkontaktointia parannetaan. Viestintä tullaan ottamaan osaksi koko organisaation toimintaa, järjestötoiminnassa jalkaudutaan työpaikoille ja panostetaan järjestämiseen. Näin voidaan kohdata jäseniä kasvokkain ja sitouttaa heitä toimintaan. AKT uudistuu myös sisältä. Liiton tiimiorganisaatio on jo aloittanut, varsinaisesti vauhtiin päästään ensi vuonna. Myös siinä ydin on toimia jäsenpalvelut edellä.

Vielä tämän vuoden ajan AKT päätti pitää jäsenmaksunsa ennallaan 1,8 prosentissa. Tämä antaa valmiudet tehokkaaseen toimintaan niin tes-kierroksella kuin vaalikeväänä. Valtuusto kuitenkin velvoitti hallituksen valmistelemaan budjetin niin, että jäsenmaksua voidaan ensi syksynä alentaa.

– Hyvä ja keskusteleva valtuusto, Kai Laaksonen kiitti aktiivista syysvaltuustoa.

AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.