Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Onnistuneen työsuojelun peruspilareita ovat Mikko Haasasen mukaan yhteistyö sekä avoimuus ja rohkeus kertoa epäkohdista ja ongelmatilanteista.
Aihe: Työturvallisuus

Työturvallisuus on ennakointia ja ikuista oppimista

Työsuojeluvaltuutettu Mikko Haasanen kannustaa puhumaan riskeistä.

Teksti ja kuva Arto Jokela
Julkaistu

Muuramelaisella Mikko Haasasella on menossa kolmas kausi Kuljetusliike Taipaleen työsuojeluvaltuutettuna. Taipaleen palveluksessa on runsaat 300 kuljettajaa, joista Jyväskylässä vajaat kaksisataa sekä Hämeenlinnassa ja Järvenpäässä noin 130.

Puhuttaessa työsuojelusta toistuvat Haasasen puheessa sanat ”ennakointi” ja ”jatkuva oppiminen”.

− Työsuojelu on ennakointia. Tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia, hän sanoo.

Hän painottaa, että kyse on työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä. Taipaleella se toimii hyvin.

− Täällä kuunnellaan oikeasti. Ei vaan sellaista joo joo -juttua.

Ongelmat pöydälle

Yhteistyö on yksi onnistuneen ­työsuojelun peruspilareista. Toinen on avoimuus ja rohkeus kertoa ­epäkohdista ja ongelmatilanteista. Yrityksen työsuojelutoimikunnassa asioista puhutaan avoimesti. Avoimuutta on lisännyt muutaman vuoden käytössä ollut yrityksen sisäinen infra-kanava, jonka kautta kuljettajat voivat kertoa havaitsemistaan epä­kohdista tai ­läheltä piti -tilanteista.

− Kaikki tekevät virheitä. Se on inhimillistä. Silti pitäisi olla enemmän rohkeutta puhua asioista, esimerkiksi lähetä piti -tilanteista. Virheistä voidaan oppia.

Haasanen nostaa esille kaksi ääripäätä: asiasta on puhuttu ja ongelma ratkaistu tai sitten oltu hiljaa ja on tapahtunut onnettomuus, koska ongelmaa ei ole ratkaistu.

− Kumpi on parempi, kertoa etukäteen vai selittää jälkikäteen, kiteyttää Haasanen.

Hän muistuttaa, että työturvallisuuteen liittyvät usein myös kotiasiat. Jos kotona on ongelmia ja esimerkiksi yöunet ovat jääneet vähiin, niin se vaikuttaa työkykykyyn.

− Myös näistä asioista on hyvä puhua. Työterveyshuolto voi myös auttaa. Työnantaja tekee kuitenkin päätöksen, voiko kuljettaja lähteä ajamaan. Kuljettaja on kuitenkin aina itse vastuussa, kun hän lähtee autolla portista ulos.

Kumpi on parempi, kertoa etukäteen vai selittää jälkikäteen?

Ei koskaan valmis

Työsuojeluvaltuutetun työ on jatkuvaa oppimista. Toisaalta se on selkeätä, sillä lait ja asetukset määräävät usein, miten pitää menetellä. Antoisaksi sen tekee se, että siinä pääsee oikeasti vaikuttamaan.

Kuluneen viiden vuoden aikana työsuojelussa Taipaleella on menty Haasasen mukaan eteenpäin etenkin kolmessa asiassa.

Ensimmäinen on kaluston kunto. Toinen on toimiva työterveyshuolto ja kolmas avoimuuteen ja yhteistyöhön perustuva ennakointi.

Entä tulevat haasteet? – Suurin on ehkä siinä, että saadaan kuljettajat ymmärtämään, että on sekä heidän että työnantajan etu, että turvallisuuteen liittyvät asiat otetaan rohkeasti esille.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 3/2022.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Riskinarviointi auttaa näkemään vaaranpaikat

    Julkaistu: |
    Aihe: Työturvallisuus
  • ”Onneton ja surkea tapaus”

    Julkaistu: |
    Aihe: TAKSILIIKENNE
  • Satamien työsuojelussa toimitaan tavoitteellisesti – Tähtäimessä yhteinen maali

    Julkaistu: |
    Aihe: SATAMIEN TYÖTURVALLISUUS