Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
− Maskipakon poistaminen näyttää lisäävään matkustajamääriä ja lentoliikenteen elpymistä, iloitsee Marianne Arteva.
Aihe: SLSY

Synkät pilvet hälvenemässä matkustamohenkilökunnan taivaalta

Vielä maaliskuussa tilanne oli Finnairin henkilökunnan kannalta lohduton, mutta se muuttui nopeasti uusien sopimusten myötä.

Teksti
Hannele Siika-aho
Kuva
Ari Lehtola
Julkaistu

Lentoliikenne on kokenut poikkeuksellisen suuria takaiskuja 2000-luvulla. WTC-iskujen ja tuhkapilven jälkeen Covid-19-pandemia pysäytti lähes koko matkustajaliikenteen. Matkustajamäärä romahti vuoden 2019 tasosta vuoteen 2020 Helsinki-Vantaalla yli 90 prosenttia ja muillakin Suomen kentillä lähes 90 prosenttia.

− Lentoliikennealalla ei oikein ollut tulevaisuuden näkymiä ja lentoja suunniteltiin kuukausi kerrallaan, työntekijöitä oli noin 10−20 prosenttia normaalista. Finnair kävi selviytymiskamppailua, muistelee AKT:n ammattiosasto 208 SLSY ry:n puheenjohtaja Marianne Arteva.

Hän aloitti osaston puheenjohtajana keskellä koronakriisiä vuonna 2021.

Lentoliikenne lähti pikkuhiljaa elpymään – kiitos myös valtion tuen − ja hetken näytti hyvältä, kunnes Ukrainan sota muutti jälleen tilanteen. Arteva kiittelee kuitenkin tässä kohden Finnairin johtoa, joka on tarttunut Venäjän ylilentoihin liittyvään ongelmaan ja löytänyt yhtiölle uusia reittejä. Uusi suunta on lännessä. Yhteistyö British Airwaysin ja EuroWingsin kanssa wet lease -sopimuksilla (Finnair on vuokrannut koneen miehistöineen mainituille lentoyhtiöille) takaa täystyöllisyyden matkustamohenkilökunnalle tulevan kesän ajaksi, mistä Marianne Arteva iloitsee, vaikka aivan varauksetonta ilo ei ole. Kaikkien elämäntilanne ei taivu siihen, että voitaisiin olla viikkokin poissa kotoa.

− Kyse on pitkistä pairingeistä, matkalla ollaan esimerkiksi kuusi päivää ja vastaanotto on ollut ristiriitaista. Toisaalta ollaan tyytyväisiä, että on työtä, mutta pitkä poissaolo on elämänhallinnan kannalta haastavaa, kertoo Marianne Arteva.

Lentäminen ei lopu

SLSY:n jäsenten usko tulevaan on vahva. Lentäminen ei lopu, maailma aukeaa ja sotakin loppuu jonain päivänä.
− Silloin tarvitaan ehkä taas lisää henkilökuntaakin, uskoo Arteva.

Vielä maaliskuussa tilanne oli Finnairin henkilökunnan kannalta lohduton, mutta se muuttui wet lease -sopimusten myötä nopeasti. Uskoa tulevaan on helppo pitää yllä, sillä käänteet voivat olla nopeita myös positiiviseen suuntaan.
Aiemmin vahva yhteisöllisyys lentävän henkilökunnan keskuudessa on koronavuosien aikana ollut koetuksella, sillä lomautukset eivät ole kohdistuneet tasapuolisesti kaikkiin. Tilanteen nyt normalisoituessa Arteva uskoo kuitenkin vanhan yhteishengen taas löytyvän.

SLSY on koko ajan edellyttänyt läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta yhtiön taholta ja tekee jatkossakin töitä sen puolesta, että matkustamohenkilökunnan jäsenet kokevat olevansa tasa-arvoisia kollegoja.

Kohti edustajakokousta positiivisin mielin

SLSY:n jäsenistöstä löytyi intoa osallistua AKT:n edustajakokoukseen ja edustajista päästiin äänestämään. Valitut edustajat ovat innolla lähdössä kokoukseen ja eräänä tavoitteena osastolla on saada AKT:n toimintaa virtaviivaistettua esimerkiksi kehittämällä sähköistä äänestämistä ja muita vähemmän monimutkaisia osallistumisen tapoja.

− Oli ilo, että meillä löytyi niin paljon ehdokkaita ja saatiin osastolle 13 paikkaa. Ollaan iso osasto ja on hienoa, että saatiin myös uusia edustajia, uusia tekijöitä mukaan, iloitsee Arteva.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 4/2022.