Eurooppa-foorumilla Li Andersson kysyi, voidaanko algoritmien perusteella jaella potkuja. Jaakko Eloranta löysi positiivista vain eurooppalaisista yritysneuvostoista. Niissä työntekijät ovat saaneet ääntään kuuluviin rajat ylittäen.
Suomi jäämässä työelämän tarkkailuluokalle
Suomalaiset ay-johtajat ja poliitikot eivät juuri odota nykyiseltä EU-komissiolta palkansaajille myötämielisiä päätöksiä. Jäsenmaiden rajat ylittävä yhteistyö voi toimia paremmin.
Turkuun Eurooppa-foorumille elokuun lopulla kokoontuneet ay-johtajat ja poliitikot olivat varsin yksimielisiä siitä, ettei nykyiseltä EU:n komissiolta ole hyvää odotettavissa työntekijöille.
”Kylmät tuulet puhaltavat Euroopassa. Romuttuuko työntekijän turva?” paneelissa keskustelivat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson, entinen pääministeri ja kansanedustaja Matti Vanhanen sekä kansanedustaja Niina Malm.
Matti Vanhanen kehotti ay-järjestöjä panostamaan EU-komission työohjelmaan ja painostamaan komissiota. Ohjelman teksti on entisensä, työntekijämyönteinen.
Niina Malm totesi, että teksti voi olla entisensä, mutta tulkinnat eivät ole yhtä hyvät palkansaajien kannalta, eli teoria ja käytäntö eivät oikein kohtaa.
– Aikaisemmin Suomi oli työelämän asioissa mallioppilas. Me veimme sinne Eurooppaan hyviä käytäntöjä. Nyt Suomen [Orpo-Purran] hallitus on kääntänyt kelloa taaksepäin ja tekee kaikkensa estääkseen ay-toimintaa.
– Lakeja pitäisi säätää Suomessakin heikomman osapuolen, työntekijöiden, turvaksi. Kohta kai EU:sta tulee Suomen palkansaajille turva, jonkinlainen perälauta. Kai meistä tulee EU:n tarkkailuluokkalaisia työelämän asioissa, Malm pohti.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta komppasi Malmia.
– Aikaisemmin työntekijöiden ja työnantajien välistä keskustelua eli sosiaalista dialogia arvostettiin enemmän, mikä toi turvaa palkansaajien asemalle. Nyt työnantajat keskustelevat vain kaikesta kivasta, pehmoisesta ja pörröisestä. Merkittävistä asioista, esimerkiksi palkoista ja työajoista, ei haluta tehdä sitovia sopimuksia, Eloranta lausui.
Duunarin hyvä on osa kilpailukykyä
Meppi Li Andersson uskoi kuitenkin olevan mahdollista, että EU-parlamentti pystyisi painostamaan komissiota työelämän kehittämisessä, esimerkiksi työehtosopimusten kattavuuden lisäämiseksi.
– EU yrittää panostaa kilpailukykyynsä, jotta pärjäisi USA:lle ja Kiinalle. Minusta työntekijän hyvä kohtelu ja työsuhdeturva ovat tärkeä osa kilpailukykyä, Andersson totesi.
Matti Vanhanen kehotti ay-järjestöjä maiden rajat ylittävään yhteistyöhön, koska eurooppalaisten yritysten koko kasvaa fuusioiden kautta.
Jarkko Elorannan mukaan eurooppalaisten yritysneuvostojen kautta onkin saavutettu hyvää maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Isojen firmojen ja konsernien työntekijät ovat tavanneet toisiaan ja oppineet toisiltaan.
