– Tämä on uniikki kappale. Sähköautojahan meillä on paljonkin, mutta nyt saatiin ensimmäinen raskasta kalustoa, kertoo kuljetuspäällikkö Harri Keitaanranta.

Volvo-merkkisen sähkökuorma-auton toimintasäde on 200 kilometriä ja akkujen lataus kestää 1-2 tuntia. Se on vielä suuri harvinaisuus bongattavaksi Suomen maanteillä tai edes kaupunkiliikenteessä.

– Kun kuorma-auto luovutettiin Postille loppusyksystä, vastaavia oli Suomessa rekisteröitynä vain kuusi kappaletta kolmelta eri valmistajalta, Keitaanranta tietää.

Sähkökuorma-auton hankinta on osa Postin tavoitetta, jonka mukaan 2030-luvulla kaikki sen kuljettaminen on fossiilivapaata, sekä omalla että alihankkijoiden kalustolla tehty.

– Sitä en vielä osaa sanoa, hankitaanko sähkökuorma-autoja enemmänkin. Raskaassa kuljettamisessa biokaasu ja uusiutuva diesel ovat Suomessa yhä käytännöllisimmät puhtaat voimanlähteet. Mutta sähköllä kulkevia pakettiautoja meillä on nyt satakunta, ja määrän on tänä vuonna tarkoitus vähintään tuplaantua, sanoo Keitaanranta.

Mukava ajaa

Kuljettajien yleinen mielipide on, että sähkökuorma-auton ajettavuus on hyvä.

– Se on oikein mukava ajaa. Liikkeellelähtö kuulostaa siltä kuin olisi hiljaisessa metrossa, kehuu kirkkonummelainen kuorma-autonkuljettaja Stefan Tallqvist.

Hiljaisuus tosin merkitsee myös sitä, että kuuloaistiinsa luottaville jalankulkijoille takaapäin lähestyvä ajoneuvo voi tulla yllätyksenä. Tallqvist ei ole kohdannut vaaratilanteita mutta tiedostaa, että kuljettajan on muistettava asia ja ajettava sen mukaisesti.

Tallqvistin töiden kannalta auton isoimmaksi ongelmaksi osoittautui kuitenkin akkujen sijainti. Hän on Postin palkkalistoilla, Vantaan terminaalissa työskentelevä AKT:n Postiautomiesten jäsen. Ajamisen lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu kodinkoneasennuksia, joita Posti on tehnyt vuodesta 2013.

– Akut ovat auton rungossa keskellä ja niin matalalla, että maavara ei ole riittävä, varsinkin jos taajamassa on mäkistä ja pitäisi päästä pihoille. Useinhan kodinkoneasennukset tehdään pienemmillä autoilla, harvemmin me asentajat kuorma-autoilla ajelemme.

Kun kyydissä on kodinkoneita kevyempää lastia eli tavanomaista jakelutavaraa, Tallqvist istuu sähkökuorma-auton ratissa mielellään ja arvostaa myös ympäristöhyötyjä.

– Taajamajakeluun auto sopii hyvin. Pienissä nopeuksissa se on huomattavasti taloudellisempi kuin dieselauto, taitaa olla johonkin kuudenkympin vauhtiin asti, siitä ylöspäin se kuluttaa aika saman verran kuin diesel.

Lainsäätäjä suosii sähköä

Täyssähköisiä kuorma-autoja valmistavat ainakin Mercedes-Benz, Volvo, MAN, Scania ja Renault. Valmistusmäärät ovat vielä olleet hyvin pieniä, mutta tilanne on muuttumassa jo lähivuosina. Tärkeänä syynä ovat EU:n autonvalmistajia koskevat CO2-raja-arvot.

– EU-lainsäädännön mukaan valmistajien on leikattava uusien kuorma-autojen hiilidioksidipäästöjä keskimäärin 15 prosenttia alkaen vuodesta 2025 ja 30 prosenttia vuodesta 2030, vertailukohtana on vuosien 2019−2020 taso. Jos valmistajat eivät noudata raja-arvoja, niille määrätään liikapäästömaksu, selvittää liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Myös nestemäisillä biopolttoaineilla tai biokaasulla voidaan Jääskeläisen mukaan saavuttaa yhtä suuria kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä kuin sähköllä, jos katsotaan käyttövoimien päästöjä koko elinkaarelta.

– Sähköllä on kuitenkin yksi etu yli muiden: se on huomattavasti energiatehokkaampi vaihtoehto kuin mikään polttamiseen perustuva käyttövoima.

Suomen kansalliset laitkin tukevat siirtymää sähköön ja muihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Vuodenvaihteessa tuli mahdolliseksi hakea valtiolta sähkökuorma-auton hankintatukea.

– Tuki on 6000−50 000 euroa per auto ja riippuu auton koosta. Lisäksi valtio tukee kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintoja sekä liikennesähkön ja liikennekaasun jakeluinfran rakentamista.

Kuorma-autojen osuus kaikista kotimaan tieliikenteen päästöistä on noin kolmannes.

– Vuosina 2005−2020 kuorma-autojen päästöt vähenivät 5 prosenttia, henkilöautojen 22 prosenttia. Kuorma-autojen suhteellinen osuus liikennepäästöistä on siis kasvanut, sanoo Jääskeläinen.