Tero Ihalainen näkee ratin takaa paitsi hienot keskisuomalaiset maisemat, myös tiestön vuosi vuodelta heikentyneen kunnon.
Ratissa kokee korjausvelan joka päivä
Kuljetusliike Taipaleen kuljettaja Tero Ihalainen sanoo olevansa varovainen ja harkitsevainen kuljettaja. – Tällä asenteella olen välttynyt vaaratilanteilta, tuumaa juuri 35 vuotta täyttänyt lievestuoreelainen toisen polven rekkamies.
Tero Ihalaisen yhdistelmäajoneuvon kyydissä on kappaletavaraa Karstulan reitillä Jyväskylästä länteen. Karstulan terminaalissa otetaan paluukyytiin paikallisen teollisuuden tuotteita. Saarijärvi, Karstula, välillä lisäkeikka Keuruulle hakemaan paluukuormaan tavaraa. Mäkiset ja paikoitellen mutkaiset Keski-Suomen tiet ovat tulleet kodikkaan tutuiksi Ihalaiselle.
– Kun tiet ovat tuttuja, vaaranpaikatkin pystyy ennakoimaan.
Tienpito on Ihalaisen huolenaihe numero yksi. Hän puhuu suoraan korjausvelasta jokapäiväisenä olosuhteena.
– Kesällä näki hyvin nelostieltä kohti Saarijärveä, että siellä on ne samat reiät vuodesta toiseen.
– Tosin sama tilanne vallitsee muissakin Keski-Sumen osissa, Ihalainen toteaa.
Urakoitsijoille harkintavaltaa
Talven liukkauden torjunta on nyt kaikkein ajankohtaisin. Ihalainen toivoo ns. normaalitalvea ja pakkasia. Onko ollut tiukkkoja paikkoja?
Saarijärven itäpuolen tiukoissa S-mutkissa hän sanoo kokeneensa pahimman läheltä-piti -tilanteen.
– Sillankansi oli jäässä ja kärry meinasi lähteä luisuun, Ihalainen vastaa.
Tilanne vaatii nopeuden alentamista ja siten turvallisuuden takaamista.
– Mutta ei tie saisi olla hengenvaarallinen, Ihalainen puuskahtaa.
Nelostiellä Petomäen parin kilometrin nousu Konginkankaalta pohjoiseen on ollut jopa vaarallinen.
– Vaikka viime talvi oli ns. vanhan ajan pakkastalvi ja lunta paljon, Petomäki tuli sitten kuitenkin jäiseksi ja liukkaaksi.
Ihalaisen mielestä tieurakoitsijoille pitäisi olla oikeus itse tehdä päätöksiä, koska lähdetään auraamaan.
– Sääennusteet ovat nykyisin niin hyviä, että olisi hyvin mahdollista tehdä kunnostuksia ennakoivasti, Ihalainen pohtii.
Lähtökohtana tulisi olla turvallinen raskaan liikenteen liikkuminen myös talvella.
– Korostan, että en tietenkään syyllistä urakoitsijoita, eikä kukaan tee näitä hommia talkoilla. Tilaajalla eli tienpitäjällä on vastuu. Vastuuta ei voi väistää liikennemerkillä, että talvikunnossapitoa on vähennetty.
– Urakoitsijoiden kynnys lähteä liikkeelle pitää saada alemmas, Ihalainen katsoo.
Korjausvelkaan korvamerkkirahat
Ihalaisen mielestä tienpitoon suunnatuista varoista tulisikin kohdentaa korvamerkitty osuus niin korjausvelkaan kuin talvikunnosapitoonkin.
– Samoin olisi järkeävää, jos ns. korjausvelka otettaisiin niin tosissaan, että väylänpidon rahoissa se olisi prioriteettina.
Ihalainen muistuttaa, että ensi vuonna arvioidaan huonokuntoisten teiden osuuden edelleen kasvavan, jopa tuhannella kilometrilla.
Jotta korjausvelka ei edelleen kasvaisi, pitäisi päästä koko maassa vuosittain n. 4000 kilometrin kunnostamiseen. Määrä lienee tänä vuonna jäämässä noin puoleen, syynä rahoituksen vajaus suhteessa kohonneisiin kustannuksiin.
Ihalainen on konkreettisesti Karstulan reitilllä havainnut, että juuri pienemmillä teillä tapahtuu se ’jousto’ eli kunnossapidon säästöt.
Harmaana lokakuun päivänä Karstulan 13-tiellä on vilkasta. Ihalaisen mielestä maakunnan pääteitä on pakko kohentaa, jotta yritystoiminta ja yksittäisten ihmisten liikkuminen on jatkossakin mahdollista.
– Toiveena on tietenkin ns. normaali talvi. Märkyys ja vesisateet ovat pakkasia pahempi ilmiö, Ihalainen tiivistää.
– Olen viisi vuotta ajanut pääsääntöisesti Karstulan suuntaa ja ajoittain myös valtion hiekkateitä. Ihmiset odottavat, että tilaukset tulee hoidettua jatkossakin, niin maatiloille kuin kesämökeille.
Ihalainen tähdentää, että Honkarakenteen ja Finn-Savotan kaltaisten yritysten tavaraliikenne on kyettävä hoitamaan. Teollisuus työllistää ja pitää paikkakunnan vireänä.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 8/2022.
