Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Euroopan ammattiliittojen kattojärjestön ETUC:n edellinen konferenssi pidettiin marraskuussa 2021 Lissabonissa.
Aihe: Sopimuspyramidi 2/4

Juttusarjassa käsitellään työelämän sopimuksia kansainväliseltä henkilökohtaiselle tasolle.

Näin liitot edustavat sinua EU:ssa

Euroopan työntekijäpuoli on innokas neuvottelemaan, työnantajapuoli ei niinkään.

Teksti
Tua Onnela
Kuva
ETUC
Julkaistu

Sosiaalisen vuoropuhelun periaate

EU:ssa työmarkkinajärjestöjen välistä neuvottelua kutsutaan nimellä sosiaalinen vuoropuhelu. Se kuuluu EU:n perusperiaatteisiin, ja se takaa, että työntekijöiden ja työnantajien edustajat pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä EU:ssa päätetään.

Kun Euroopan komissio aloittaa jonkin työelämää koskevan lainsäädäntöhankkeen, sen pitää kuulla työmarkkinaosapuolia. Jos ne haluavat, niillä on mahdollisuus ilmoittaa, että ne neuvottelevat aiheesta sopimuksen keskenään.

Jos sopimus syntyy, järjestöt voivat joko pyytää komissiota ehdottamaan direktiiviä sen pohjalta tai panna sen täytäntöön itse, esimerkiksi kansallisten työehtosopimusten kautta.

Euroopan työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet ja toteuttaneet keskenään sopimukset esimerkiksi väkivallan torjumisesta työpaikoilla, aktiivisesta ikääntymisestä ja digitalisaatiosta. Monia neuvotteluja on myös kaatunut.

– Olisi hyvä, että sosiaalista vuoropuhelua käytettäisiin enemmän. Vuoropuhelu on kuitenkin ollut hirveän vaikeaa, koska hyvin harvoin tuntuu, että työnantajia edustavalla BusinessEuropella on aitoa halua neuvotella, sanoo FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Ketkä meitä edustavat?

Työntekijöiden ääni Euroopassa on ETUC eli European Trade Union Confederation, Euroopan ammattiliittojen kattojärjestö. ETUC toimii työntekijäpuolena sosiaalisessa vuoropuhelussa.

Suomalaisia kuljetusliittojen jäseniä ETUC:ssa edustaa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.

SAK:lla ja toisella keskusjärjestöllä STTK:lla on Brysselissä myös oma edustusto, FinUnions. Se seuraa EU:n työelämähankkeita, vaikuttaa niihin ja tekee yhteistyötä ETUC:n kanssa.

Mitä väliä?

Kun EU:ssa hyväksytään työelämää koskeva direktiivi, se pannaan täytäntöön myös Suomen omassa lainsäädännössä. Nykyään iso osa työelämälaeista saa alkunsa nimenomaan EU:ssa.

Suomalaisille yrityksille on myös väliä, millaisilla tavoilla niiden eurooppalaiset kilpailijat saavat toimia. Näin suomalaiseen voi vaikuttaa sellainenkin sopimus, joka koskee asioita, jotka Suomessa ovat jo kunnossa.

Susanna Salovaara sanoo, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja EU:ssa voi ajatella paitsi edunvalvontana, myös eräänlaisena laadunvalvontana.

– Virkamiehet eivät näe kaikkea, mitä työelämän asiantuntijat näkevät. Kolmikantaisen valmistelun ansiosta kaikki näkökulmat tulevat heti esille.

Ajankohtaisia tuulia

Parhaillaan Euroopan ay-liikettä puhuttavat esimerkiksi alustatalousdirektiivi, palkka-avoimuusdirektiivi, yritysvastuudirektiivi ja vähimmäispalkkadirektiivi. Varsinkin viimeinen näistä on tuottanut kovaa vääntöä, jopa ay-liikkeen sisällä.

– Vähimmäispalkkadirektiivi ei vaikuta Suomeen, mutta meidän näkemyksemme on, että se parantaa monen eurooppalaisen työntekijän asemaa ja on siksi myös meidän etumme. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö LO puolestaan on ajautunut kiistaan ETUC:n kanssa, Salovaara kertoo.

Myös etätyöstä on tarkoitus valmistella kolmikantaisesti uusi sopimus. Edellinen on vuodelta 2002, ja sen jälkeen on moni asia muuttunut.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 3/2022.