Ursula von der Leydenin ensimmäisen komission aikana tapahtui työntekijöiden näkökulmasta edistysaskelia.

– Eurooppalainen yritysvastuudirektiivi oli suuri voitto. Itkien on nyt katsottu, miten sitä revitään kappaleiksi. Oli voitto, että direktiivi tuli, vaikka sisältöä vesitettiin jo aiemmin. Kehitys on nyt ollut ihan kauheaa, Fin­Unionsin johtaja Susanna Salovaara sanoo.

Yritysvastuudirektiivin takaisinveto alkoi ennen kuin se on edes viety jäsenmaiden lakeihin. Työelämätakapakin voi tiivistää yhteen sanaan: Omnibus. Komission suunta on nyt antaa yrittämiseen vapauksia ja rajata säätelyä. Työntekijöiden turvaksi tehtyjä asioita tiputetaan pois.

Viime kaudella syntyi EU:ssa mm. palkka-avoimuusdirektiivi, työturvallisuuskokonaisuus ja myös alustatalous­työntekijöitä koskeva direktiivi oli iso voitto ay-liikkeelle.

Omnibus-hanketta kuvaa se, että ”sosiaalinen dialogi” eli työmarkkinaosapuolten välinen keskustelu unohdettiin kuin sitä ei olisi ollutkaan. Ay-liikettä ei kutsuttu mukaan lainkaan. Keskustelua käytiin vain isoimpien yritysten kanssa. On kuin mallia olisi otettu Suomesta:

– Suomi on nykyään hyvä esimerkki huonoista asioista. Sosiaalidialogin eli keskustelun työntekijöiden ja työantajien välillä pitäisi olla aitoa. Suomen homma ei oikeaa dialogia. ”Tämä on lopputulos, neuvotelkaa ja pääskää siihen”, kuvailee Salovaara. Tämä kuva suomalaisesta työelämäkeskustelua heijastuu Eurooppaan.

Suunnanmuutoksen ydin

Mannerlaattojen jytinä alkoi vaaleista, kun parlamentin suurimman eli keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän koko kasvoi. Riittävän suuria vastavoimia ei enää ole:

– Ilman EPP:tä ei synny diiliä, eikä ryhmällä taas ole ollut ongelma hakea laitaoikeiston kanssa yhteistyötä. Mitään vaihtoehtoista enemmistöä ei ole mahdollista saada aikaan.

Suunta parlamentissa on Susanna Salovaaran mielestä huolestuttava. EPP-ryhmän linja on muuttunut ja koventunut.

– Ryhmä myös sitoo omien europarlamentaarikkojensa käsiä. Aiemmin ryhmän sisällä on pystynyt ­toimimaan omien arvojen mukaan – nyt välttämättä ei. Mikäli ei noudata poliittisen ryhmän päätöksiä, vähenevät edustuspaikat ja puheaika parlamentissa.

Salovaaran näkemys on, että uusi parlamentti on hajanainen, EPP ei rakenna kestävää enemmistöä.

Myös komissaarien valinta oli erikoinen näytelmä: osaaminen tai vaikka aiemmat tuomiot eivät enää vaikuttaneet olevan tärkeä asia.

– Tällä kertaa ei vaihdettu yhtään komissaariehdokasta. Syntyi hutera korttitalo. Nyt meni sellaisia komissaareja läpi, joita aiemmin ei olisi mennyt.

Euroopan parlamentissa ja komissiossa heijastuu koko Euroopan poliittinen suunnanmuutos. Ja se, miten äänestäminen vaikuttaa myös työelämäasioihin.

– Meille tärkeimmistä asioista ei ole yhtään lainsäädäntöaloitteita eli me voimme lämpimästi keskustella.

Salovaara toteaa, että komission on pakko esittää jotain lainsäädännöllistä viisivuotisella kaudellaan. Ensimmäinen isompi kokonaisuus tulee olemaan ”laatutyöpaikkojen tiekartta”. Se perustuu ideaan, että Eurooppa ei voi kilpailla työvoiman hinnalla, vaan tärkeää on säilyttää laadukkaat työpaikat.

– Yritämme pelata näillä säännöillä mitä on.

Se mitä Salovaaran mukaan odotettiin, olivat esimerkiksi konkreettisemmat pelisäännöt tekoälylle ja algoritmijohtamiselle työelämässä. Myös sosiaalisen Euroopan eli työntekijöiden oikeuksien pitää edetä. Tavoitteena oli myös etätyödirektiivi ja pitkään toivottu direktiivi psykososiaalisista stressitekijöitä. Aika oli sille jo kypsä, mutta asia on nyt siirretty hamaan tulevaisuuteen.

– Ei tässä laakereilla levätä, vaan mennä eteenpäin.

Trump ja Putin haluavat tulla hämmentämään soppaa. Trump ei kuitenkaan keskustele EU:n kanssa.

– Trump tapasi Ursula von der Leyenin ensi kertaa paavin hautajaisissa. Trump on sitä mieltä, että EU on pistetty pystyyn vain USA:n kiusaamiseksi.