DSV:n Lempäälän terminaalissa Volvo FH Elect­ric­ -vetäjä odottaa illan koitoksia. Se on parhaillaan latauksessa, mutta pian se lähtee vakireitilleen kohti Vantaata.

Toistaiseksi se on pisteensä ainoa sähköajoneuvo. Ei kuitenkaan kauaa, jos kuljettaja Raine Lakkalan ennustus käy toteen.

Hän on seurannut sähköautojen kehitystä tarkasti vuosien ajan niin siviilissä kuin töissä ja kirjoittanut aiheesta muun muassa suosittuja somejulkaisuja. Lakkalan mukaan ei ole enää kyse siitä, vaihtuuko raskaan liikenteen käyttövoima sähköön, vaan siitä, kuinka pian muutos tapahtuu.

Hänen oma arvionsa on, että uskomattoman nopeasti.

– Ihmiset vertaavat kehitystä henkilöautojen sähköistymiseen. Se on kuitenkin eri asia. Henkilöauto saatetaan ostaa 20 vuodeksi, mutta raskaassa liikenteessä lähes kaikilla isoilla firmoilla on leasing-autot ja ne vaihtuvat muutaman vuoden välein.

– Kun jonkun excelinpyörittäjän laskelma sanoo, että toiminta on halvempaa sähköllä, viiden vuoden päästä sen firman kaikki autot kulkevat sähköllä.

Poikkeuspituus poikkeusluvalla

Raskaan liikenteen sähköistymisen on usein arvioitu alkavan jakeluliikenteestä. Raine Lakkala on tästä eri mieltä. Hän uskoo, että ensimmäisenä sähköistyy runkoliikenne. Siellä nimittäin polttoaineen osuus kustannuksista on suurin.

– Sieltä tulevat ne isoimmat polttoainesäästöt ja isoimmat päästövähennykset, Lakkala sanoo.

Runkoliikenteessä DSV:n Lempäälän pisteen sähkörekkakin kulkee suurimman osan ajasta. Päivisin sillä ajetaan jonkin verran jakelukeikkaa, mutta päätyönsä se tekee öisin Lempäälän ja Vantaan välillä hiukan yli 35-metrisenä HCT-yhdistelmänä.

– Siinä on Trafin erikoislupa uuden tekniikan kokeilemiseen. Akut vievät sen verran tilaa, että yhdistelmä on 80 senttiä ylimittainen, Lakkala kertoo.

Hänestä sähkörekka on runkolinjalla erittäin miellyttävä ajettava. Kyyti on tasaista ja hiljaista. Akkujen lataus riittää kesällä helposti koko matkalle, talvella pitää ladata lyhyesti matkalla.

Lataustarpeen arviointiin Lakkala on kehittänyt näppärän laskukaavan.

– Olen huomannut, että jos Linnatuulen kohdalla eli puolivälissä akkua on 55 prosenttia tai enemmän, sillä pääsee perille niin, että jäljelle jää noin 20 prosenttia. Jos Linnatuulen kohdalla on alle 55 prosenttia, lataan kaksi kertaa sen prosenttiyksikkömäärän, joka puuttuu 55:stä.

– Näin ei tule käytettyä matkalla turhaa aikaa lataukseen mutta ei myöskään tarvitse jännittää, pääseekö perille asti, jos esimerkiksi sääolosuhteet yhtäkkiä muuttuvat.

Kehitys jatkuu koko ajan

Välilataus matkalla hoituu kuljettajan lyhyen tauon aikana. Terminaalissa Vantaalla lataus kestää noin tunnin ja 15 minuuttia.

– Pidän 45 minuutin tauon ja hoidan paperihommat, niin se on suunnilleen siinä.

Lakkala kuitenkin korostaa, että näiden latausaikojen perusteella ei pidä arvioida sähköisen raskaan liikenteen mahdollisuuksia. Kaksi vuotta vanha auto on nimittäin jo vanha.

– Uusimpien autojen latausnopeus on jo paljon suurempi, ja kun megawattilatausverkosto tulee, se muuttaa pelin täysin. Silloin lataaminen 80 prosenttiin hoituu 15–20 minuutissa, siis kuljettajan lakisääteisen tauon aikana.

Lakkala odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea muuta uutta sähköautotekniikkaan vielä tuleekaan.

– Näihin hommiin toivon vielä lisää akkukokoa. Ja telivetäviä autoja, jotta saadaan täydet massat.

– Myös natriumakku on kiinnostava. Natriumia saadaan merisuolasta ilman mitään kaivostoimintaa.

Kaikki eivät ole yhtä innoissaan

Raine Lakkala on sähköautoilija myös vapaa-ajallaan. Ensimmäisen sähköautonsa hän osti vuonna 2019, ja nyt perheessä on sen lisäksi toinenkin sähköauto. Jälkimmäisellä vedetään myös matkailuvaunua.

– Ennen ensimmäistä sähköautoani olin aina ajanut vanhoilla romuilla, siis ihan muutaman satasen autoillakin. Jossain vaiheessa se niiden jatkuva laittaminen alkoi kyllästyttää. Uutta bensa-autoa en olisi ostanut, mutta uuden sähköauton kohdalla laskin, että säästän polttoaineessa niin paljon, että se kannattaa.

Vaikka Lakkalan kokemukset ovat olleet pelkästään hyviä, hän tietää, että kaikki eivät ole sähköautoista innoissaan. Hänen työpaikaltaankin löytyy ankaria vastustajia.

– Suomessa on yleistä, että jos joku uusi asia kuulostaa liian hyvältä, sitä epäillään. Ei uskota, että esimerkiksi kulut todella vähenevät.

– Mutta niin se menee, että eniten ongelmia sähköautoilusta tuppaavat löytämään ne, jotka eivät ole sitä koskaan edes kokeilleet.