Hallitusohjelman tavoite on romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Kyse on ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi jo tuoreeltaan hallitusohjelman julkaisun jälkeen.

Valkeakosken liittopaneelissa kovaa kritiikkiä hallitusohjelmalle

Valkeakoskella pidetyssä Työväen Musiikki­tapahtuman liittopaneelissa heinäkuun lopussa jatkettiin hallituksen työelämälinjan ruotimista toimittaja Jari Korkin luotsatessa keskustelua.

Vaikka hallitus lomailee, työelämäheikennyksiin tähtäävää työtä on pistetty liikkeelle pikatahtia. Näennäisesti uudistuksia käsitellään kolmikantaisissa työryhmissä, jotka Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tyrmäsi teatteriksi. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto alleviivasi, että siitä nimenomaan on kyse. Kun hallitusohjelmaa lukee, monista asioista kirjoitetaan tavoitteina, joihin pyritään. Työelämäkirjauksissa mitään ehdollista ei ole – ohjelman mukaan ne toteutetaan.

Hallitusohjelman asiat ovat kovia: lakko-oikeuden rajoittaminen, paikallisen sopimisen lisääminen – ilman luottamusmieslukkoa, kuten työministeri Arto Satonen asiasta puhuu, irtisanomisten helpottaminen, palkaton sairasomapäivä – ja se, miten vuoden määräaikaisuudesta tulee kuin uusi vuoden mittainen koeaika.

– Työelämämuutokset on kopioitu hallitusohjelmaan suoraan UPM:n viimeisen neuvottelukierroksen tavoitteista, Vanhala toteaa.

Liittopaneelissa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo jopa pohti, kannattaako työntekijäjärjestöjen edes osallistua kolmikantaneuvotteluun, jossa ei ole mitään voitettavaa.

Hallitusohjelmalla kärjistetään tilannetta työmarkkinoilla. Ensitöikseen hallitusohjelman aikataulun mukaan heikennetään lakko-oikeutta ja rajoitetaan mahdollisuutta sanoa mielipide. Vasta sen jälkeen lähdetään viemään läpi kaikkia palkansaajia koskevia työelämäheikennyksiä.

Erittäin hankalia ovat myös heikompiosaisiin kohdistuvat leikkaukset. Koko hallitusohjelma on erittäin radikaali, muutokset ovat perinpohjaisia. Myös valtakunnansovittelijalle suunniteltu kattojärjestelmä eli että lakiin kirjattaisiin se, ettei sovittelija saa ylittää vientiliittojen palkankorotustasoa – herätti älähdyksiä. Se puuttuisi sopimusautonomiaan, joka liitoilla on. Riku Aalto muistutti, että edes sitä mallia, jota nyt vientivetoisena käytetään – ei todellisuudessa ole päätetty missään. Se on otettu annettuna.

Naapurimaista on haettu rusinoita pullasta työmarkkinajärjestelmään. Mutta unohdettu, että esimerkiksi Ruotsin sopimusmalliin kuuluu työntekijäosapuolen tulkintaetuoikeus.

Mitään hyvää liittojohtajien on ollut vaikea hallitusohjelmasta keksiä.

– Pallo äitiyspakkauksessa, Vanhala toteaa.