EU:n komissio ehdottaa isoa muutosta niin sanottujen alustatyöntekijöiden eli esimerkiksi ruokalähettien asemaan. Jos komission direktiiviehdotus toteutuu, alustatyöntekijät luokitellaan entistä useammin nimenomaan työntekijöiksi, jolloin heille kuuluvat työsuhteen edut.

Nykyisin alustatyö muistuttaa joiltain osin palkkatyötä ja joiltain osin yrittäjyyttä. Tämä on aiheuttanut kiistoja ja epäselvyyttä ja tehnyt helpoksi alustatyöntekijöiden työehtojen polkemisen.

Suomessa esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto ovat linjanneet, että ruokalähetit ovat työsuhteessa. Hallinto-oikeus puolestaan on yksittäisessä oikeustapauksessa katsonut Woltin lähetin toimineen yrittäjänä.

Direktiiviehdotuksen mukaan alustatyötä tekevän henkilön ja alustafirman välinen sopimus oletettaisiin työsuhteeksi, jos yrityksellä on työn tekemiseen määräysvaltaa. Määräysvalta arvioitaisiin viiden kriteerin perusteella. Jos niistä vähintään kaksi toteutuisi, katsottaisiin suhteen olevan työsuhde.

Määräysvallan merkkejä olisivat yrityksen määrittelemä korvauksen taso, ulkoista olemusta koskevat tai muut erityiset säännöt työn suorittamisesta, työn tekemisen valvonta, työn organisointivapauden eli esimerkiksi työaikojen rajoittaminen ja asiakaskunnan hankkimisen rajoittaminen.

”Ehdottoman kannatettava”

AKT:n puheenjohtajan Ismo Kokon mukaan direktiiviehdotus on erittäin tervetullut.

– Se on ehdottoman kannatettava ja veisi asioita paljon eteenpäin. Pidän erityisesti siitä, että esitys ja sen viisi kriteeriä ovat konkreettiset ja selkeät. Ihmiset, jotka tekevät sopimuksia alustatyöstä, eivät ole mitään työlainsäädännön asiantuntijoita, ja siksi ohjeiden pitää olla selkeitä ja ymmärrettäviä.

– Oleellista on, että kun muutokset tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön, selkeys säilyy, Kokko sanoo.

Direktiiviehdotus on vasta ehdotus, ja sitä käsittelevät vielä Euroopan parlamentti ja jäsenmaat. Toteutuminen on vielä vuosien päässä.

Ismo Kokon mukaan direktiiviä ei pidä jäädä odottamaan, vaan Suomen lainsäädännössä pitää selkiyttää alustatyöntekijöiden asemaa jo sitä ennen. Tästä on maininta hallitusohjelmassa.

Kokko myös pohdiskelee, olisiko alustatyöntekijöille mahdollista järjestää jonkinlaista vertaistukea tai muuta hyvin kevyttä järjestäytymisen mallia.

Ammattiliitot tarjoavat alustatyöntekijöille neuvontaa ja tukea, ja moneen liittoon pääsee jäseneksi, vaikkei työntekijäasema olisi selvä. Monelle alustatyöntekijälle ammattiliittokulttuuri ja suomalaisen työelämän pelisäännöt ovat kuitenkin vieraita. Tarvetta voisi olla jonkinlaiselle matalan kynnyksen osallistumiselle.