Vaikeassa taloustilanteessa yhä useampi yritys voi ajautua tilaan, jossa työnantaja menettää maksukykynsä. Työntekijän oikeutta palkkaan ja muihin työsuhdesaataviin on pyritty turvaamaan lakisääteisellä valtion palkkaturvajärjestelmällä. Palkkaturvaviranomainen on 1.1.2025 alkaen KEHA-keskus.

Mikäli työnantaja ei maksa palkkoja oikea-aikaisesti ja herää epäilys työnantajan maksukyvyttömyydestä, tulee työntekijän reagoida tilanteeseen nopeasti. Työntekijän pitää itse vaatia saataviaan. Yhtiö voi ajautua konkurssiin tai olla maksukyvytön jonkun muun syyn takia. Työntekijän on maksukyvyttömyystilanteissa ryhdyttävä rivakasti toimeen. Hänen on haettava palkkaturvaa kolmen kuukauden hakuajan sisällä. Hakuaika lasketaan saatavien erääntymisestä maksuun ja käytännössä määräaika hakemukselle on kolme kuukautta tilipäivästä, jolloin palkka jäikin maksamatta.

Palkkaturva-asiassa voi ensin ottaa yhteyttä AKT:n luottamusmieheen ja toiseksi soittaa AKT:n työsuhdeneuvontaan. Työsuhdeneuvonnasta saa apua ja tietoa siihen, miten palkkaturva-asioita voi itse hoitaa. Joissakin poikkeustilanteissa on tehty myös palkkaturvahakemus jäsenen valtuuttamana. Pääsääntöisesti AKT:sta saa apua siihen, miten itse voi vaatia saatavia.

Palkkaturvana voidaan maksaa esimerkiksi peruspalkkaa, lisiä tai lomakorvausta. Saatavat voivat perustua työsopimukseen, työehtosopimuksen tai lakiin.

Pääsääntö on, että palkkaturvana voidaan maksaa vain sellaisia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä. Tästä syystä palkkaturvahakemus on laadittava huolellisesti. Samalla pitää tarkistaa hakemuksessa vaadittujen palkkojen oikeellisuus. Konkurssitilanteissa konkurssipesä voi ottaa palkkaturvamenettelyn hoitaakseen ja tätä varten laissa on säädetty nopeutettu menettely. Tällöin konkurssipesänhoitaja hakee yrityksen kaikkien työntekijöiden palkkaturvat yhdellä hakemuksella. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät kaikki konkurssipesänhoitajat tee palkkaturvahakemuksia. Viime kädessä palkkaturva-asiansa hoitamisesta on vastuussa aina työntekijä itse. AKT:n työsuhdeneuvonnasta voi kuitenkin saada apua.

Palkkaturvajärjestelmää on myös kehitetty vastaamaan tilanteita, joissa havaitaan törkeää alipalkkausta tai työperäistä hyväksikäyttöä. Näissä tilanteissa tavanomainen kolmen kuukauden hakuaika on usein liian tiukka ja määräaikoja onkin pidennetty uhrien aseman parantamiseksi. Rikosasian tutkinta ja käsittely tuomioistuimessa vie oman aikansa. Ihmiskauppa, kiskonta, työsyrjintä tai kiskonnan tapainen työsyrjintä ovat kaikki rikosnimikkeitä, joihin syyllistyessään työnantaja voidaan tuomita sakkoon tai vankeusrangaistukseen. Näissä tilanteissa oikeus palkkaturvaan säilyy ja hakemus voidaan tehdä kolme kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaisuudesta. Palkkaturvan enimmäismäärä on kaikissa tilanteissa 19.000,00 euroa.