Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Juristic Park

Alipalkkauksen valvontaa tehostetaan

Julkaistu

Sara Seppänen

Vastaava lakimies

KESÄKUUSTA ALKAEN LAAJENNETAAN viranomaisten toimivaltuuksia ja keinoja puuttua alipalkkaukseen ja työntekijöiden räikeään hyväksikäyttöön työelämässä. Tehokkaampi puuttuminen alipalkkaukseen on ollut myös yksi liittomme tärkeistä tavoitteista vuodelle 2023.

AKT:n sopimusaloilla tavataan tämän tästä tilanteita, joissa työstä maksettava palkka on yleissitovan työehtosopimuksen vastainen. Räikeimmissä tapauksissa se on niin alhainen, että oikeusteitse haettavia palkkasaatavia on ehtinyt kertymään määrällisesti isoja summia.

Ensimmäinen päivä kesäkuuta 2023 tulee voimaan merkittävä lakiuudistus, joka laajentaa työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia nimenomaan alipalkkaustapauksiin puuttumisen suhteen. Työsuojeluviranomaisen ydintehtäviä on varmistaa työturvallisuutta ja sen ohella ehkäistä työelämän hyväksikäyttöä, tehostaa työriitoihin liittyviä varhaisen puuttumisen mekanismeja ja torjua harmaata taloutta. Oikeudenmukaiset työehdot ja reilu palkkaus on pyrittävä varmistamaan jokaiselle Suomessa työtä tekevälle.

ENNEN LAKIUUDISTUSTA viranomaisen mahdollisuudet puuttua alipalkkaukseen ovat rajoittuneet lähinnä ohjaamiseen. Tehokkaammin on voitu puuttua käytännössä vain silloin, kun alipalkkaus on liittynyt epäiltyyn syrjintään. Liian alhaisen palkan maksamista on arvioitu työsyrjintänä tai kiskontaan liittyvänä työsyrjintänä. Kaikkein kärjistyneimmissä tapauksissa kyse on työperäisestä ihmiskaupasta. Lakiuudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että viranomainen voi kesäkuusta lähtien velvoittaa työnantajaa sakon uhalla maksamaan lain tai yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat selkeät. Toimivalta ei kuitenkaan ulotu palkkausta koskeviin tulkintariitoihin, ne ratkaistaan jatkossakin muualla.

Kun lakia uudistettiin, selvitettiin myös mahdollisuuksia alipalkkauksen kriminalisoitiin. Käytännössä alipalkkaus olisi silloin asetettu virallisen syytteen alaiseksi palkkarikokseksi. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että rikoslaista jo nyt löytyvät petos ja kiskonta soveltuvat alipalkkaukseen puuttumisen keinoiksi, kun teot saadaan riittävän tehokkaasti tuotua rikosprosessiin esitutkinnan kautta. Tästä syystä työsuojeluviranomaisen toimintaa on tehostettu myös tältä osin laajentamalla ilmoitusvelvollisuutta poliisille koskemaan jatkossa myös edellä mainittuja rikoksia. Ajatuksena on, että poliisin esitutkinnassa otettaisiin huomioon työelämässä tapahtuvat, myös palkkaukseen liittyvät teot.

TAVOITE MUUTOKSISSA ON työntekijöiden aseman turvaaminen, myös palkkausta koskevien säännösten osalta. Näin halutaan estää työmarkkinat, jossa palkkauksen vähimmäistaso laiminlyödään ja harmaa talous kasvaa.