Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Tekoäly ja liikenne 3/3

Juttusarja käsittelee tekoälyn vaikutuksia kuljetusalalle.

Muuttaako tekniikan kehitys työmarkkinoita?

Teksti
Hannele Siika-aho
Kuva
Getty Images
Julkaistu

1800-luvun alun Englannissa luddiitit vastustivat uutta teknologiaa rikkomalla uusia kehruukoneita, sillä he pelkäsivät niiden vievän heiltä työt. Jo teollistumisen alkuajoista on käyty keskustelua siitä, viekö uusi tekniikka työpaikkoja. Keskustelua hallitsee kaksi skenaariota, joista ensimmäisen mukaan tällä kertaa muutos on niin suuri ja nopea, että ennen pitkää robotit korvaavat ihmistyön. Optimistisemmat puolestaan muistuttavat, että vaikka nytkin pitkällä aikavälillä tehtävänkuvat muuttuvat ja ammatteja häviää, toisia syntyy ja ihmiset tulevat tekemään työtä jatkossakin.

Robotisaatio on korvannut monia perinteisiä tehtäviä ja joitain ammatteja on hävinnyt kokonaan. Kuljetusalalla tämä näkyy ehkä selvimmin sähköisissä lipunmyynti- ja varauspalveluissa. Nopeimman ennusteen mukaan noin 15 vuoden kuluttua tekoäly on kehittynyt itseoppivaksi ja sen nykyiset puutteet korjattu siten, että ajoneuvot voivat liikkua luotettavasti ja turvallisesti rajoituksetta kaikilla teillä ilman kuljettajaa.

Tarvitaanko kuljettajia enää?

Muutos koskisi erityisesti rahtiliikennettä. Esimerkiksi rekkojen letka-ajo on toistaiseksi korvannut kuljetuksia lähinnä satamissa tai muilla rajatuilla alueilla, mutta sen lasketaan vähentävän työvoiman tarvetta jopa noin kymmenekseen, kun yksi henkilö voi etäohjata kymmentä autoa.

Henkilöliikenteessä työpaikkojen ennustetaan säilyvän paremmin, mutta siirtymää kuljettajatyöstä valvontatehtäviin voi tapahtua. Sekä tavara- että henkilöliikenteessä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän IT-taitoja ja koulutuksen rooli korostuu.

Uusia ammatteja ja urapolkuja syntyy etenkin nuoremmille ja koulutetuille, mutta vähemmän koulutetut ja iäkkäämmät jäävät helposti väliinputoajiksi. Teknologinen muutos on historian valossa usein vaikuttanut kielteisesti työvoiman kysyntään lyhyellä aikavälillä, mutta tähän on sittemmin sopeuduttu. Todennäköisesti sekä liiallinen optimismi että toisaalta massatyöttömyydellä spekulointi ovat tällä kertaa kumpikin väärin. Toisaalta kehitystä on mahdollista hallita. Kyse on päätöksistä, joihin voi vaikuttaa.

Ay-liike tärkeässä roolissa

Luddiitit eivät vastustaneet teknologiaa sinänsä, vaan kapitalismia sen seurauksineen. Ne tehtaat, joiden omistajat maksoivat edelleen samoja palkkoja ja ylläpitivät samoja käytäntöjä, jätettiin rauhaan. Voidaan tulkita, että kyse oli työtaistelutoimenpiteestä palkkojen alentamista ja työehtojen heikentämistä vastaan. Tämä on tärkeää muistaa nytkin. Kehitystä ei voi pysäyttää, mutta sitä voi jarruttaa sen varmistamiseksi, että työehdoista sovitaan uusissa oloissa ja että jokaiselle taataan riittävä toimeentulo.

Työelämä polarisoituu: toisille se tarjoaa parempia mahdollisuuksia, innostavampia tehtäviä ja parempaa toimeentuloa, toisille matalapalkkaisia töitä, joita robotit eivät voi tehdä tai joita ihmiset eivät halua robottien tekevän. Koulutuksen ja sosiaaliturvan avulla on mahdollista tukea henkilöitä, jotka menettävät työpaikkansa. Pohja tulevaisuudelle tehdään nyt. Ay-liike voi toimia pioneerina tälläkin kertaa sen varmistamiseksi, että kauhuskenaariot eivät toteudu, vaan että kaikille taataan tulevaisuudessakin riittävä toimeentulo ja osallisuus yhteiskunnassa.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 3/2022.