Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: EDUSKUNTAVAALIT 2023

AKT:n eduskuntavaaliehdokkaat

Julkaistu

Tohmajärveltä kirkkaiden valojen laitamille

Vilho Mikkonen, 46 vuotta, taksinkuljettaja, Tohmajärvi, AKT:n
valtuutettu ja taksijaoston puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu, SDP

Toista kertaa ehdolla oleva Vilho Mikkonen pyrkii eduskuntaan Tohmajärveltä Savo-Karjalan vaalipiiristä. 20 vuotta kuljetusalalla työskennelleelle ja Itä-Suomen huonokuntoisten teiden keskellä asuvalle miehelle juuri tiestö ja tienhoito on yksi tärkeimmistä vaaliteemoista.

– Itä-Suomen saavutettavuus pitäisi turvata. Vaikka raide- ja lentoyhteydetkin ovat tärkeitä, kumipyörillä kuljetetaan vielä todella paljon. Itä-Suomen metsistä tullaan varmasti tulevaisuudessa kuljettamaan paljon raaka-ainetta, ja tieverkon pitäisi olla kunnossa, Mikkonen sanoo.

Hän muistuttaa, että teiden korjausvelka on jo nyt valtava ja kasvaa jatkuvasti. Tieverkko uhkaa rapistua käsiin.

– Pohjois-Karjalan seudulla väistämättä väki vähenee, ja jos alueella kerralla laitettaisiin tiestö kuntoon, se myös pysyisi kunnossa pitkään. Tämä olisi tärkeä investointi tulevaan. Se tosin edellyttää sitä, että tiet tehdään kunnolla, eikä niin, että ne ovat jo seuraavana keväänä riekaleina.

Vilho Mikkonen ottaa ihmiset huomioon sellaisina kuin he ovat.

Toisaalta Mikkoselle ovat ammattiyhdistysaktiivina tärkeitä työelämäkysymykset. Toimeen pitäisi tulla maaseudullakin. Myös koulutukseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.

– Kyllä ajattelen ajavani tämän Itä-Suomen kolkan asioita ihan yleisesti, ja pystyn kuuntelemaan kaikkien murheita puoluetaustasta riippumatta, Mikkonen toteaa.

Taksin- ja linja-autonkuljettajana työskentelevä Mikkonen nimeääkin vahvuudekseen juuri yhteistyökyvyn.

– Pystyn ottamaan ihmiset huomioon sellaisina kuin he ovat. Politiikassa ei pärjää sillä, että jääräpäisesti ajaa omaa mielipidettään, mutta tiukkana tarvitsee tietysti tärkeissä kysymyksissä olla.

Sittenkin takaisin politiikkaan

Hilkka Ahde, 65 vuotta, kaupunginvaltuutettu, Helsinki, SDP

Kaksikymmentä vuotta sitten Hilkka Ahde pääsi eduskuntavaaleissa toiselle varasijalle ja päätti, ettei ikinä enää lähtisi samaan kelkkaan. Vastaavan lupauksen hän oli tehnyt myös kuntavaalien osalta. Sen verran poliitikon vikaa Ahteessa on, että hän on joutunut pyörtämään kummankin lupauksensa ja tuore kaupunginvaltuutettu pyrkii nyt myös eduskuntaan.

Ahde toivoo, että hänet koettaisiin yleispoliitikkona. Hänellä on kuitenkin ehdokkaana kolme melko tasavahvaa teemaa: ikäihmisten asiat, laadukas varhaiskasvatus ja reilu työelämä.

– En haluaisi mitään nostaa ylitse muiden. En yksisilmäisesti aja vain jotain tiettyä asiaa, Ahde sanoo.

Helposti lähestyttäväksi itseään kuvaileva Ahde profiloituu ihmisten mielissä helposti vanhustenhuoltoon ja omaishoitoon. Hän itse oli äitinsä omaishoitaja, kunnes tämä hiljattain menehtyi.

– Kun laitospaikkoja karsitaan, ongelma kaatuu omaishoitajien niskaan. Sillä kentällä on paljon väsymystä ja katkeruutta, Ahde kertoo.

Hilkka Ahde ei siedä epäoikeudenmukaisuutta.

Hänen mielestään omaishoitajien kriteerit ja palkkiot pitäisi yhtenäistää. Aiemmin niistä päättivät kunnat, nyt sentään hyvinvointialueet.

– Omaishoitajia on Suomessa hirveän huonossa asemassa, ja omaishoitajaköyhyys on todella yleistä.

Toimiessaan AKT:n viestintäpäällikkönä hänen agendallaan oli kabotaasiliikenteeseen liittyvät ongelmat ja sen valvominen.

– Liikkuvan poliisin lakkauttaminen oli suuri virhe. Nyt digitaalinen ajovalvonta mahdollistaisi paljon, ja sanktioita pitäisi ehdottomasti lisätä.

Toinen reiluun työelämään liittyvä asia Ahteen mielessä on räikeä alipalkkaus, johon pitäisi pystyä vaikuttamaan lainsäädännöllisesti kriminalisoimalla se. Ammattiliittojen kanneoikeus puolestaan mahdollistaisi sen, etteivät työntekijät jäisi ongelmatilanteissa yksin.

– Epäoikeudenmukaisuutta en siedä, Ahde summaa.

Harmaata taloutta vastaan

Kari Virinsalo, 56 vuotta, linja-autonkuljettaja, Lappeenranta,
AKT:n hallituksen jäsen, SDP

Itse linja-autoa ajava lappeenrantalainen Kari Virinsalo kertoo kotikulmillaan törmänneensä räikeisiin harmaan talouden esimerkkeihin kuljetusalalla. Siksi tilaajavastuulaki ja alipalkkauksen kriminalisointi ovat hänelle myös tärkeitä vaaliteemoja.

– Käytän itse mielelläni termiä palkkavarkaus. Samalla sellaiset yritykset, joissa asiat hoidetaan kunnolla ja joissa on luottamusmiesjärjestelmä, häviävät kilpailutuksia. Palkkasaatavia ei välttämättä uskalleta yksin lähteä hakemaan. Siksi myös ammattiliiton kanneoikeus olisi tärkeä asia tulevaisuudessa, jolloin työntekijän omat sukat eivät kastuisi siinä kohtaa, kun työnantajalle tupsahtelee sanktioita, Virinsalo selittää.

Kari Virinsalo kertoo olevansa yhdistelmä rauhallisuutta ja temperamenttia.

Kuljetusalan teemojen ulkopuolelta Virinsalo nostaa esiin nuorten harrastustoiminnan. Hän on itse valmentanut futisjunnuja, ja kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole varaa kustantaa lapsensa harrastusta, kun siirrytään harrastetoiminnasta kilpapuolelle. Kelkasta putoavat keksivät hänen mukaansa kyllä herkästi tilalle muita ”harrastuksia”, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen, jonka hintalappu yhteiskunnalle on iso.

– Se on surullista. Nuorten harrastusmahdollisuudet pitäisi turvata yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Virinsalo uskoo, että työelämäkysymykset tulevat näissä rooleissa näyttelemään varmasti isoa roolia. Demareilla on Virinsalon mukaan omasta mielestään tämä puoli hanskassa, mutta opittavaakin olisi paljon.

– Riippuu tietysti siitä, ketkä voittavat vaalit, että minkä väristä lippua heilutetaan.

Virinsalo on neuvotteleva luonne, mihin on opettanut myös liki parikymmentä vuotta henkilöstön edustajana.

– Ei työnantajan luokse voi mennä punalippu liehuen. Erimielisyyksissä se, kumpi ensimmäisenä korottaa ääntä, on hävinnyt sen pelin.

Kolmas kerta toden sanoo

Jukka Hämäläinen, 56 vuotta, linja-autonkuljettaja,
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Jyväskylä, SDP

Kuntapolitiikassa marinoitunut Jukka Hämäläinen lähtee jo kolmannen kerran ehdolle eduskuntaan tavoitteenaan tehdä hyvä tulos paitsi itselleen myös puolueelle.

– Tässä mennään kädet savessa ja laput silmillä vaalipäivää kohti, ja toivotaan, että tulos on lopuksi hyvä, Hämäläinen sanoo nauraen.

Hämäläinen katsoo erityiseksi vahvuudekseen sen, että hän on ollut puoluepolitiikassa mukana pitkään. Hänellä on myös poliittisesti hyvä näköalapaikka Suomen seitsemänneksi suurimman kaupungin valtuuston puheenjohtajana. Hämäläinen on myös SDP:n puoluehallituksen jäsen.

– Aika harvalle on tällä taustalla tällaisia paikkoja suotu. Totta kai haluan profiloitua hyvänä yleispoliitikkona, ja tiedän riittävästi ja kattavasti yhteiskunnan eri toimialoista, mutta vahvuuteni ovat toki työelämä- ja liikenneasioissa, Hämäläinen myöntää.

Jukka Hämäläinen kaipaa yhteispeliä puolueiden ja ay-liikkeen välille.

Jokaiselle poliitikolle ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä esimerkiksi turvallisuus-, koulutus- ja sote-asiat. Hämäläisen mukaan painopistealueiden perusteella voi erottua muista.

– Ykkösenä minulla on ehkä työolojen kehittäminen lainsäädännön turvin ja liikenteen ammattilaisena tietysti liikenneinfrahankkeet ja muut liikenteeseen liittyvät asiat.

Hämäläinen luettelee tärkeäksi muun muassa työtaisteluoikeuden ja kiky-maksujen siirtämisen takaisin työnantajalle. Monella alalla on työvoimapula, myös työperusteista maahanmuuttoa tarvitaan.

– Työvoimasta kilpaillaan muuallakin kuin Suomessa, emmekä voi käpertyä sellaiseen ajatukseen, että olemme niin erinomaisia, ettei palkka vaikuttaisi tänne tulemiseen.

Hämäläinen kertoo, että hänellä on taito tulla ymmärretyksi, mutta myös itse ymmärtää muita. Hyvä yhteistyökyky on hänen mielestään poliitikon paras ominaisuus. Yhteispeliä kaivattaisiin hänen mielestään myös poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen välille.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 2/2023.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Duunarin ääntä tarvitaan aluevaaleissa

    Julkaistu: |
    Aihe: Politiikka