Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Matias Muhonen toimi aiemmin taksiyrittäjänä toisella paikkakunnalla mutta palasi rengiksi synnyinseudulleen Reisjärvelle.
Aihe: TAKSINKULJETTAJA

Yrittäjämäistä työtä ilman yrittäjän voittoja

Reisjärveläinen taksinkuljettaja Matias Muhonen haluaa nostaa taksialan epäkohdat pöydälle, jotta niistä puhuttaisiin. Hän on pienen paikkakunnan taksinkuljettaja jo toisessa polvessa.

Teksti Kati Valjus
Kuvat Mikko Törmänen
Julkaistu

Periaatteessa reisjärveläisen taksinkuljettaja Matias Muhosen puhelin on kiinni iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Toisaalta tänäänkin Muhonen jousti, kun asiakas halusi käydä lauantaireissulla Haapajärvellä noin 30 kilometrin päässä.

– Täällä oli juuri kovat pakkaset, ja kyllä minä silloin pidin puhelinta yölläkin päällä. Ajattelen, että siinä on kyse jo huoltovarmuudesta. Jos jollakulla auto hajoaa tienposkeen, pitää olla numero, josta vastataan.

Noin kahden ja puolen tuhannen asukkaan Reisjärvi sijaitsee syrjässä Nelostieltä ja vähän syrjässä kaikesta, Viitasaaren ja Ylivieskan välimaastossa.

Toinen syy tehdä ilta- ja viikonlopputöitä on raha. Joinakin viikkoina puhelin ei vain soi tavalliseen tahtiin. Muhosen palkkaus on täysin prosenttiperusteinen.

Onhan se varma, että jos jauhelihakeitto on hellalla, niin se puhelin soi.

– Vaikka olen työntekijä, sanoisin, että tämä on kuin yrittäjän työtä – ilman yrittäjän riskiä ja yrittäjän voittoja, itsekin taksiyrittäjänä aiemmin toiminut Muhonen summaa.

Muhonen pitää työnantajan autoa omassa pihassaan muulloin paitsi loma-aikoina.

– Se on sekä etu että riesa, tässä sen näkee, taksinkuljettaja hymyilee.

Muhonen on taksinkuljettaja toisessa polvessa.

– Isällä oli tällä kylällä aikanaan taksi. Ensimmäiset muistoni ovat mummolan pihasta isän valkoisesta Opelista, Muhonen muistaa.

Perheen nuorimmaisen tekemä parkkikiekko on ahkerassa käytössä.

Kelakyydit ovat merkittävä työllistäjä

Muhosen kyydit koostuvat 90-prosenttisesti Kelan korvaamista taksimatkoista. Reisjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eteläreunalla: Oulun yliopistolliseen sairaalaan on parinsadan kilometrin matka, ja sinne Muhosen taksin keula osoittaa usein. Myös Oulaisiin, Haapajärvelle ja Kokkolaan tulee keikkoja, joskus Jyväskyläänkin.

– Reisjärvi on muuttotappiopaikkakunta, ja terveydenhuoltoon liittyviä kuljetuksia on paljon. Kelakyydit ovat merkittävä työllistäjä täällä.

Keikka saattaa tulla hyvissä ajoin tai hetkessä. Jos tilattu lähtö on poikkeuksellisen aikaisin aamulla ja lunta on tullut, Muhonen kilauttaa jo edellisiltana naapurilleen, että pihatie pitäisi saada aamuksi auki. Yleensä hän aloittaa aamunsa samoihin aikoihin kun perheen parivuotias heräilee, eli seitsemältä.

– Vaimolla on vuorotyö, joten arki vaatii välillä sumplimista. Kun päivystän kotona, en oikein osaa aloittaa mitään aikaa vaativaa. Onhan se varma, että jos jauhelihakeitto on hellalla, niin se puhelin soi, Muhonen nauraa.

Kovien pakkasten aikaan Matias Muhosen puhelin ei ollut kiinni yölläkään siltä varalta, että jollakulla hajoaa auto tien päälle. ”Jos jollakulla auto hajoaa tienposkeen, pitää olla numero, josta vastataan.”

Kaikilta työntekijöiltä ei voida
odottaa yrittäjämäistä otetta

Muhonen sanoo puhuneensa taksialan epäkohdista pitkään, ja saaneensa siitä tympeääkin palautetta. Häntä ei moinen hätkäytä.

– En minä itseni vuoksi näistä vaahtoa, vaan siksi, että epäkohdista puhuttaisiin. Tarvittaisiin yleissitova työehtosopimus. Tähän tarvittaisiin sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen yhteistyötä. Sanoisin, että moni erimielisyys johtuu tiedonpuutteesta. Välillä tuntuu, että toinen puoli puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä.

Molempien järjestöjen pitäisi Muhosen mukaan viedä viestiä myös päättäjille.

– Tässä peräänkuulutan erityisesti AKT:n vastuuta ottaa taksialan ongelmat liiton eri toimialojen kanssa hoitoon ja lähestyä liikenneministeriä pikimmiten.

Muhosen mielestä on selvää, että työstä pitäisi saada peruspalkka ja sen jälkeen provisiopalkkaus kyytien mukaan.

– Kaikilta ei voida mielestäni odottaa yrittäjämäistä otetta työntekijänä. He voivat silti olla erinomaisia työntekijöitä.

Muhosen mukaan koko taksialalla tunnistetaan ongelma, että ala on läpikulkupaikka ja vaihtuvuus on suurta.

– Alalla on työvoimapula ja syrjäseuduilla tarvitaan taksipalveluita jatkossakin. Tätä ongelmaa ei lähdetä ratkaisemaan heikkojen työehtojen kautta, Muhonen muistuttaa.

Yksi ongelma on myös hinnoittelu. Välitysyhtiöt määräävät hinnat ja jakavat asiakkaat.

– Portaita on monta, joista jokainen ottaa siivunsa.

”Villiksi länneksi” mennyttä alaa pitäisi Muhosen mukaan myös valvoa paremmin.

– Koska työehtosopimus ei ainakaan vielä ole yleissitova, niin pitäisi valvoa sitä, että työsuhteissa noudatettaisiin laista tulevia vaatimuksia.

Syrjäseudulla välimatkat ovat pitkiä. Tyypillinen keikka on Oulun yliopistolliseen sairaalaan, 200 kilometrin päähän.

Taksi ei päivystä hyvällä sydämellä

Kun kyydit tulevat käytännössä miltei pelkästään välitysfirmojen kautta ja ennalta määrätyillä taksoilla, ainoa, millä taksinkuljettaja pystyy kilpailemaan, on palvelu.

– Asiakkaiden takiahan minäkin vielä tätä työtä teen.

Kela-kyytiä tilatessaan asiakas voi antaa välitysfirmalle toiveen tietystä taksista. Muhosella on pienellä paikkakunnalla myös useita vakioasiakkaita.

– Niin kauan kuin tätä hommaa teen, aion tehdä työni kunnolla ja kyyditä asiakkaat turvallisesti. En anna alan haastavuuden myöskään näkyä asiakkaalle.

Yksi haaste on Muhosen mukaan Kela-kyytien järjestelmän toimimattomuus.

– Kelalla pitäisi olla tarkempi seurantajärjestelmä sille, miten kyydit ihan oikeasti onnistuvat. Kentällä ongelmia huomataan ja yritetään korjata. Miksei Kela kilpailuta ja hae erilaista kilpailutusmallia, kun nykyinen ei toimi?

Myös päivystysongelma on noussut keskusteluun, ja Muhonen tunnistaa ongelman pienellä paikkakunnalla.

– Meillä ei ole tällä seudulla edes ambulanssia yöllä. Taksi ei päivystä hyvällä sydämellä, niin kuin minä tein kovien pakkasten aikaan. Päivystyksestä pitää maksaa.