Muutama vuosi sitten Ruotsista Suomeen rantautui niin sanottu alkoholimarkkeritesti eli PEth-testi. Se kertoo, onko henkilö käyttänyt edeltävinä viikkoina alkoholia ja kuinka paljon. Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi näkyä testissä vielä neljä viikkoa lopettamisen jälkeen.

Testi on tarkoitettu esimerkiksi alkoholismin hoidon avuksi ja maksasairauksien syiden selvittämiseen. Sitä on kuitenkin alettu käyttää laajasti työntekijöiden terveystarkastuksissa – myös silloin, kun alkoholiongelmaa ei ole muuten syytä epäillä, ja jopa työntekijöiden tietämättä.

Testituloksen perusteella on jaettu työpaikoilla myös seuraamuksia.

AKT:n tietoon on tullut useita tapauksia, joissa henkilö on saanut ajokiellon pelkän alkoholimarkkeritestin takia. Jopa yksi työsuhde on purettu testin perusteella.

– Näissä tapauksissa ei ole ollut kyse siitä, että henkilö olisi tullut juovuksissa töihin tai viettänyt rokulipäiviä. Ainoastaan testiarvo on noussut. Tämä herättää nyt kovaa keskustelua, kertoo AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen.

Testejä jopa ilman suostumusta

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi vahvistaa, että PEth-testi on tuottanut ongelmallisia tilanteita ympäri Suomen ja eri aloilla.

– Tyypillinen ongelmallinen tapaus on sellainen, että testin käytöstä ei ole sovittu yhteistoiminnassa eikä siitä ei ole tiedotettu. Henkilö menee terveystarkastukseen tietämättä, mitä siihen kuuluu. Tarkastuksessa tehdään PEth-testi, ja sen tulos on koholla. Henkilölle ilmoitetaan, ettei hän voi työskennellä, ja työnantaja pidättää palkan.

Työläjärven mielestä näin ei kuulu toimia.

Ensinnäkin jo potilaslaki vaatii, että terveydenhoito – jonka osa työterveyshuoltokin on – perustuu yhteistyöhön. Testiin pitäisi olla potilaan suostumus.

Toiseksi epäiltyyn runsaaseen alkoholinkäyttöön pitäisi reagoida ensisijaisesti tarjoamalla hoitoa, ei jakamalla potkuja.

Kolmanneksi yhden testituloksen perusteella ei Työläjärven mukaan voi todeta alkoholiriippuvuutta. Vaikka PEth-testiä pidetään sinällään luotettavana, tuloksissa on yksilöllistä vaihtelua.

Myös lääketieteen Duodecim-lehti kirjoittaa testistä: ”Ehdoton luokittelu joko suurkuluttajaksi tai kohtuukäyttäjäksi ei kertamäärityksen perusteella ole täysin luotettavaa”. Myös Traficom on linjannut, ettei ajokielto voi perustua yhteen koetulokseen.

Mitä saat tehdä vapaa-ajallasi?

Ennen kaikkea on iso periaatteellinen kysymys, missä määrin työntekijän vapaa-aika kuuluu työnantajalle. Alkoholimarkkeritesti ei erottele, onko viinaa otettu vapaalla vai työaikana. Runsaan juomisen jäljet näkyvät siinä pitkään, vaikka korkki olisi jo tiukasti kiinni.

– Jos vedät viikon molempia vapaapäiviä edeltävinä iltoina kunnon kännit, kyllä se alkaa näkyä testissä. Jos juot lomalla joka ilta muutaman kaljan, arvo on jo selvästi koholla, Riitta Työläjärvi kuvailee.

Hän korostaa, ettei tällainen alkoholinkäyttö ole tietenkään suositeltavaa. Se aiheuttaa monenlaisia terveysriskejä. Perinteisesti ei kuitenkaan ole ollut työnantajan tehtävä määritellä, mitä terveysriskejä vapaalla saa ottaa.

– On aivan selvää, että jos työntekijä on alkoholin vaikutuksen alaisena töissä, saati auton ratissa, se ei käy. Mutta vapaa-aika on yksityiselämää ja jokaisen omaa aikaa.

Harri Pasanen sanoo samaa.

– Jos työntekijä suoriutuu töistään hyvin, minun oikeustajuuni ei mahdu, että työnantaja saa luoda normeja hänen vapaa-ajalleen.