Juttusarja kertoo työsuhderiitojen käsittelystä Suomen oikeusjärjestelmässä. Ensimmäinen osa kertoi prosessin alkuvaiheista ja sovittelusta ja toinen työriidoista yleisissä tuomioistuimissa. Kolmas käsittelee työtuomioistuimen toimintaa.

---

Syynissä työehtosopimusten tulkinta

Työehtosopimus määrää, että tietyssä tilanteessa pitää maksaa tiettyä palkanlisää. Työnantaja ei kuitenkaan maksa sitä kaikille vaan tulkitsee, ettei palkanlisä koske vaikkapa tilapäisiä työntekijöitä.

Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa kanne käräjäoikeuteen ei yleensä ole ratkaisu. Palkanlisät eivät yleensä perustu lakiin, vaan niistä sovitaan työntekijä- ja työnantajaliittojen välisillä työehtosopimuksilla. Niinpä asia ei kuulu yleisille tuomioistuimille.

Kuvaan astuu työtuomioistuin. Sen tehtävä on ratkoa nimenomaan työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.

Kanteen työtuomioistuimessa voi nostaa työehtosopimuksen sopijaosapuoli. Yleisimmin nämä ovat ammattiliittoja ja työnantajaliittoja. Palkanlisää vaille jäänyt työntekijä ei siis voi itse viedä juttuaan työtuomioistuimeen, vaan sen tekee hänen ammattiliittonsa.

Jos kyse on järjestöjen välisestä tulkintaerimielisyydestä, vastaajana on työehtosopimuksen toinen sopijaosapuoli. Jos yksittäinen yritys on tieten tahtoen rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, se vastaa kanteeseen itse.

Päivärahoja, lakkoja ja turvaton hotelli

AKT on ollut viime vuosina useasti työtuomioistuimessa puolustamassa jäsentensä oikeuksia.

Pari vuotta sitten käsiteltiin esimerkiksi sitä, minkälaisiin oloihin lentohenkilökunnan voi majoittaa. Kiinan koronatoimien aikana Finnair oli majoittanut työntekijänsä hotelliin, jossa oli muun muassa suljettu ulko-ovet ulkopuolelta kettingeillä.

Työtuomioistuin totesi, ettei turvaton hotelli ollut työehtosopimukseen kuuluvan hotellisopimuksen mukainen. Finnair joutui maksamaan AKT:lle hyvityssakkoa ja korvaamaan yhdessä työnantajaliiton kanssa AKT:n oikeudenkäyntikulut.

Viime vuosina AKT on voittanut työtuomioistuimessa myös esimerkiksi päivärahan maksukäytäntöä, luottamusmiehen korvausta, työnantajan tiedottamisvelvollisuutta ja palkan myöhentämiserää koskevat jutut.

Tappio tuli esimerkiksi kuorma-autonkuljettajan odotusaikaa koskevassa jutussa.

Työehtosopimuksissa määrätään myös työrauhavelvoitteesta. Niinpä työtuomioistuin on usein julkisuudessa esillä linjaamassa, oliko jokin lakko tai ulosmarssi laiton.

Ratkaisumäärissä hurja vaihtelu

Työtuomioistuimen vuosittaiset ratkaisumäärät ovat vaihdelleet 2000-luvulla suuresti. Kun vuonna 2000 se käsitteli 56 juttua, huippuvuonna 2014 niitä oli peräti 193. Viime vuonna työtuomioistuin antoi 65 ratkaisua.

AKT:n vastaava lakimies Sara Seppänen kertoo, että tapausmääriin vaikuttaa ainakin työehtosopimuskausien rytmi. Tuore sopimus aiheuttaa helpommin tulkintaerimielisyyksiä kuin jo vakiintunut.

Tällä hetkellä myös ajan henki näkyy siinä, miten rohkeasti ammattiliitot lähtevät haastamaan työnantajan toimintaa oikeuteen. Työnantaja- ja työntekijäliittojen välit ovat monella alalla kireät, ja maan hallitus on asettunut avoimesti työnantajien etujen ajajaksi.

Jos jotakin työehtosopimuksen kohtaa tulkitaan useimmilla työpaikoilla työntekijöille edullisesti mutta muotoilu ei ole aivan päivänselvä, voi olla riski mennä oikeuteen hakemaan virallista linjausta. Jos se olisikin työntekijöille epäedullinen, huono käytäntö leviäisi nopeasti ja sitä voisi olla enää vaikea sopimalla muuttaa.

– Silloin asia saatetaan jättää odottamaan parempia aikoja, Seppänen sanoo.

Toisaalta Seppänen arvioi, että uusi työrauhalainsäädäntö saattaa luvata työtuomioistuimelle ruuhkaisia aikoja. Oikeuskäytäntö siitä on vielä syntymättä.