Työperäisen hyväksikäytön ongelma ei ole missään nimessä uusi. Sen karmeus nousi julkisuuteen Paavo Teittisen tuoreen kirjan Pitkä vuoro ilmestyttyä.

- Kiitos medialle, joka on asioita pöyhinyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi. Se, mitä ei ole tapahtunut on lainsäädännön rakentaminen, jolla asiaa voisi estää.

Luottamusmiesten tieto: tessejä rikotaan

Eloranta toi esiin myös SAK:n luottamusmiesbarometrin. Luottamusmiehiltä on säännöllisesti kysytty, ovatko työnantajat rikkoneet työehtosopimuksia.

- Luottamusmiehet ovat vastanneet kyllä, tessejä on rikottu. Esimerkiksi kuljetusalalla jopa 40 prosenttia luottamusmiehistä kertoo, että heidän työpaikallaan jotain säännöstä on kierretty tai rikottu. Kun tämä on tapahtunut järjestäytyneissä työpaikoissa, on hyvä miettiä, mikä tilanne on työpaikoissa, joissa ei olla järjestäytyneitä, Eloranta sanoo.

SAK ja sen liitot ovat jo pitkään liputtaneet alipalkkauksen kriminalisoinnin puolesta. Keinopaketissa on myös tilaajavastuun petraaminen, samoin kuin hankintalain täsmentämisen. Niin aluehallintoviranomaiset kuin poliisi tarvitsevat riittävät resurssit.

- Yhden AVI:n tarkastajan lisääminen ei riitä, tarvitaan kymmenien miljoonien panostukset, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi. Ongelman mittaluokka on massiivinen.

”Tämä on suoranaista riistoa”

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo, että työperäisen hyväksikäytön kanssa on taisteltu jo parikymmentä vuotta.

- Tämä on suoranaista riistoa, eikä näytä, että se haluttaisiin oikeasti kuriin. Alihankintaketjuissa erityisesti ulkomaiset työntekijät ovat hyväksikäytön kohteena.

Palonen kertoo, että kun AVI:n kanssa asioita on tutkittu, niin ulkomailta Suomeen lähetettyjen työehdoissa väärinkäytöksiä on jopa 85 prosentissa tutkituista tapauksista. Kyseessä on siis enemmän sääntö kuin poikkeus.

- Valvonnan ei pitäisi kuulua työntekijäjärjestölle, mutta olemme perustaneet kansainvälisen työyksikön. Tarkoitus on olla pelotteena ja auttaa yrityksiä, jotka haluavat toimia rehellisesti, Palonen kertoo.

Työmailla käyttöön otetut työntekijöiden veronumerot ja työntekijän tunnistekortti ovat pieniä parannuksia tilanteeseen.

Iso ongelma on, ettei työehtoja rikkonutta työnantajaa odota juuri minkäänlaiset sanktiot. Pahin rangaistus kiinni jäädessä on se, että työnantajan on maksettavat tessin mukaiset saatavat. Kiinnijäämisen riski on todella pieni.

Tilaajalle todellinen vastuu

Todellinen taloudellinen tilaajavastuu haluttaisiin alkuperäiselle tilaajalle, joka vastaisi koko alihankintaketjusta.

- Kun rahasäkki on tilaajalla, sillä on täydet mahdollisuudet toteuttaa asiat, Palonen totesi.

Hän uskoo, että tilaajavastuuta kasvattamalla alihankintaketjut lyhenisivät. Sillä olisi positiivinen vaikutus myös työntekemisen laatuun.

Maahanmuuttajat hallituksen toimin entistä riippuvaisempia työnantajasta

PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sallinen muistuttaa, että nykyhallitus on itse asiassa pahentanut tilannetta tai asettanut kaikki maahanmuuttajataustaiset entistä riippuvaisemmaksi omasta työnantajasta, kun on asetettu rajoja esimerkiksi sille, miten nopeasti on löydettävä uusi työpaikka.

- Maahanmuuttajat pitävät tosi kovasti kiinni omasta työpaikastaan, eivätkä uskalla pitää puoliaan, kun pelko on, että he joutuvat poistumaan maasta. Monet hallituksen toimet ovat nimenomaan heikentäneet tilannetta. Työnantajalla entistä suurempi mahdollisuus toimia niin kuin tykkää.

Alipalkkauksen kriminalisointi onnistuu tessien pohjalta

SAK:n liitot näkevät, että yksi olennaisista keinoista on alipalkkauksen kriminalisointi. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi vahvistaa, että alipalkkauksen kriminalisoinnin pohjana voivat olla myös työehtosopimukset, minimipalkkalakia ei vaadita. Myös ammattiliittojen yhteinen kanneoikeus on yksi tapa päästä ajamaan työntekijöiden asiaa. Lisäksi esimerkiksi veronumeron käytön laajentaminen useammalle alalle voi olla hyvä ratkaisu.

Ongelmassa on kysymys miljoona jopa miljardiluokan rahoista. Jatkuu niin kauan kuin joku hyötyy. Se jatkuu, ellei siihen puututa.

- Kiinnijäämisen riskiä pitää kasvattaa ja sanktioita koventaa, Eloranta tiivistää.

- Kun työperäinen hyväksikäyttö laajenee, paine kasvaa myös suomalaisten työehtoihin.

SAK:n esiin nostamasta keinovalikoimasta esimerkiksi niin alipalkkauksen kriminalisointi kuin ammattiliittojen kanneoikeus ovat olleet näkyvästi myös AKT:n eduskuntavaalitavoitteissa esiin nostettuja asioita.

https://www.sak.fi/tavoitteet/tyoperaisen-hyvaksikayton-kitkeminen/