Suoritetaan työkoneiden arvonta.

Terminaalityöntekijä Toni Ojalan päivä Kaukokiidon Turun lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa terminaalissa alkaa puoli yhdeltä iltapäivällä.

– Olen monta vuotta tehnyt yksinomaan juuri tätä 12.30–21 välille sijoittuvaa iltavuoroa, Ojala kertoo.

Vaihtoehtojakin olisi. Kaukokiidon Turun terminaalin työntekijät ovat kuitenkin siitä onnellisessa asemassa, että heidän työvuorotoiveensa menevät niin hyvin ristiin, että niitä voidaan hyvin laajalti toteuttaa.

Kun jokainen on saanut haluamansa tai vähemmän haluamansa työkoneen alleen ja skannerin käteensä, alkaa hommien paiskiminen.

– Iltavuorossa käytännössä lajitellaan terminaaliin tullutta, ympäri Suomea lähtevää tavaraa. Se on jotenkin selkeää ja olen siitä tykännyt, Ojala kertoo.

Kotimaan jakelu tulee yleensä valmiiksi iltakuuden ja seitsemän välillä. Seitsemän aikaan tulevat ensimmäiset Helsingin ”nyyttivaunut” eli pääkaupunkiseudulta Turun alueelle tulevat kuljetukset, jotka sitten lajitellaan terminaalissa jaettavaksi alueelle. Jakoon ne lähtevät seuraavana aamuna. Välillä tietysti siivotaan pois tyhjiksi jääneitä lavoja.

– Illalla lopuksi vielä skannataan jokainen lattialle jäänyt kolli. Ylipäätään lähetyksiä skannataan joka vaiheessa, jotta tiedetään, missä tavara liikkuu, Ojala sanoo.

Tammikuu on monesti vuoden hiljaisimpia sesonkeja. Yksi varaston työläimpiä tehtäviä on autonrenkaiden käsittely. Kaukokiidon terminaalin läpi virtaa sesonkiaikoina valtava määrä renkaita, jotka ovat korkeissa häkeissä, joista ne lempataan edelleen kuormalavoille lähteväksi määränpäihinsä.

– Keväällä ja syksyllä kiireisimpään aikaan saattaa tulla päivässä 20–30 häkkiä. Kun yhdessä häkissä on noin 70 rengasta, siirrellään täällä päivän aikana 1500–2000 rengasta.

Tätä työtä ei ole helpottanut se, että renkaat ovat vuosien varrella kasvaneet jatkuvasti. Samalla Ojalalle on tullut ikää. 52-vuotias mies ei enää nostele raskaita tavaroita samaan tapaan kuin kolmekymppinen.

– Fyysinen kunto ei ole enää sama kuin nuorempana, ja on minulla selänkin kanssa ollut ongelmia.

– Onneksi täällä pystyy välillä hiukan valikoimaan ja vaihtelemaan, mitä tekee. Eihän siitä työnantajallekaan ole hyötyä, jos rikomme itsemme ja jäämme sairaslomalle.

Maaliskuussa Ojalan työpäiviin ja -vuoroihin saattaa tulla muutoksia. Kaukokiito on tehnyt sopimuksen ison asiakkaan, DHL:n kanssa, mikä tulee luultavasti vaikuttamaan terminaalin arkeen siten, että lauantaista ja sunnuntaista tulee myös työpäiviä, ja myös vuoroihin saattaa tulla muutoksia.

– Kukaan ei vielä tiedä, mitä se pitää sisällään, mutta kaikki eivät välttämättä haluaisi tehdä viikonloppuja, eikä ehkä tarvitsekaan, Ojala sanoo.

Ojala on ollut nykyisessä terminaalissa töissä sen avaamisesta lähtien. Yhteensä Kaukokiidolla on ehtinyt vierähtää jo 29 vuotta.

– Tämä on tuonut leivän pöytään suurimman osan elämästäni. Toki matkalle mahtuu ikäviäkin juttuja, kuten yt-neuvotteluja, mutta on tämä työpaikka minulle tarjonnut niin paljon muutakin kuin pelkän elannon. Työporukka on aina ollut tosi hyvä.

Ojala muistuttaa, että jokaisessa työpaikassa on tietysti korjattavaa, ja hiukan konflikteja on hyvä ollakin.

– Sehän voisi oikeastaan olla aika tylsää, jos ei jotain epäkohtia välillä olisi, hän nauraa.

Ojala astui Kaukokiidon leipiin helmikuussa vuonna 1997. Hän hakeutui noihin aikoihin mukaan kurssille, joka oli suunnattu alle 25-vuotiaille nuorille, joilla ei ollut mitään koulutodistusta taskussa.

– Olin käynyt kouluja, mutta en mitään loppuun asti. Kahden viikon opiskeluosuuden jälkeen lähdettiin suunnittelemaan sitä, miten itseä voisi markkinoida työnantajille.

CV:stä ei tuolloin puhuttu, mutta sen kaltaisesta dokumentista oli kyse. Kaukokiidosta tärppäsi.

Puolen vuoden harjoittelun ja parin määräaikaisen pätkän jälkeen Ojala sai firmasta vakkarisopimuksen.

– 2000-luvun alussa tein 7–8 vuotta myös vuorovastaavan töitä, mutta yt-neuvottelujen myötä palasin rivityöntekijäksi, Ojala kertoo.

Tuolloin Kaukokiidon terminaali oli lähempänä Turun keskustaa ja satamaa. Uusi terminaali ja Ojalan nykyinen työpaikka valmistui keväällä 2010. Kaukokiidolla on yli 30 terminaalia ympäri Suomen. Näistä neljä on pääterminaaleja, joissa on Kaukokiidon omaa henkilöstöä. Lisäksi Kaukokiidon omistajayhtiöt, kuljetusliikkeet Y. Auramaa, Ilmari Lehtonen, Kantola & Koramo sekä Taipale hallinnoivat liki 30 terminaalia.

Ojala on toiminut Kaukokiidon Turun pisteen luottamusmiehenä jo viitisentoista vuotta. Oikeastaan muita haastajia tai halukkaita tehtävään ei tänä aikana ole ollutkaan.

– Kun edellinen luottamusmies lopetti, todettiin, että jonkun on pakko ryhtyä luottamusmieheksi. Kun kukaan muu ei ollut halukas, ajattelin, että minun on pakko lähteä tähän.

Sinänsä Ojalan kokee luonteensa sopivan hyvin juuri luottamusmiehen rooliin:

– Minulle on siitä vähän piruiltukin, kuinka sosiaalinen olen, ja on minulla moneen asiaan mielipide. Toisaalta minun on tosi helppoa olla myös kuuntelijan roolissa. Olen sopeutuvat tyyppi, ja minun on aina ollut helppo tehdä kompromisseja. On tietysti selvää, kenen puolia tässä pidetään, mutta joskus vastapuolikin voi olla oikeassa. Ei siis kannata lähteä soitellen sotaan.

Terminaalista löytyy kaikkiaan 13–14 työntekijää. Lisäksi käytetään jonkin verran vuokratyö­voimaa.

– Järjestäytymisaste saisi kyllä olla vähän korkeampi, Ojala sanoo.

Ojala on yrittänyt ihmisille muistuttaa, että liittoon kuuluminen on hyvä asia.

– Se on ainoa taho, joka pitää jollain tavalla meidän puoliamme. Moni sanoo, että itse neuvottelemalla voi saada paremmat työehdot, ja pienessä firmassa se voisikin onnistua, mutta isossa talossa olemme lopulta vain pakollinen kulutustavara, Ojala sanoo.

– Tosin välttämätön sellainen – ei tavara muuten liiku paikasta toiseen, hän jatkaa.