Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Huolinta

Tavarapaljouden keskellä

DSV:n logistiikkakeskuksen varastossa Vantaalla huolinta-alan ammattilaiset hoitavat katkeamatonta, vuolasta tavaravirtaa.

Teksti Mikko Nikula
Kuvat Annika Rauhala
Julkaistu

Warehouse Operator, sehän meillä kaikilla on ammattinimikkeenä. Eli varastotyöntekijä, kertovat Meeri Rantanen, työsuojeluvaltuutettu Jari Helander ja pääluottamusmies Oskari Kolehmainen.

Englanninkielinen titteli on muistutus siitä, että huolinta-ala on globaalia liiketoimintaa ja DSV:n Vantaan logistiikkakeskus osa maailmanlaajuista tanskalaiskonsernia. Suomessa DSV aloitti vuonna 1996.

Vakituisia ja vuokratyöntekijöitä yhtä paljon

Varaston työntekijät ovat DSV Solutionsin palkkalistoilla. Vantaan Hakkilassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen yhteydessä on varaston lisäksi terminaali sekä Suomen DSV-yhtiöiden pääkonttori. Kesällä 2024 Vantaalle nykyisen varaston läheisyyteen valmistuu uusi varasto. Toinen, pienempi toimipiste on Hämeenlinnassa.

Vantaalla yrityksen omia työntekijöitä on noin 80 ja vuokraväkeä suurin piirtein saman verran. Pääluottamusmiehen kannalta kuvio on haastava, koska vuokratyöntekijöiden työehtoja on vaikea valvoa.

– Heillä on työsopimus oman vuokratyöfirman kautta ja täällä vain toimeksiantosopimus. Minä teen minkä pystyn, mutta eihän siihen kovin hyviä työkaluja ole, sanoo Oskari Kolehmainen.

Hän on huolinta-alan jaoston puheenjohtaja ja tes-neuvotteluryhmän jäsen. Uusimpaan työehtosopimukseen saatiin yksi vuokratyöhön liittyvä tekstiparannus.

– Uusi pykälä on sellainen, että jos käytetään ulkopuolista työvoimaa, niin työnantajan pitää tiedottaa asiasta pääluottamusmiehelle ja esittää perustelut vuokratyöntekijöiden käytölle.

Toisaalta vakituistenkin työntekijöiden järjestäytymisessä olisi Vantaalla parantamisen varaa.

– Meilläkin valitettavasti näkyy yleinen trendi, että järjestäytyneiden määrä työntekijöiden määrä on laskemaan päin.

Ritilä työntömastotrukin katolla suojaa trukkikuskia, mikäli hyllyistä putoaisi tavaroita.
Tommi ”Roi” Vauhkonen lähellä katonrajaa. Korkeakerääjän kori on hyvin suojattu, mutta korkeanpaikankammoiselle nämä työt tuskin soveltuisivat.

”Aina sattuu ja tapahtuu”

– Terveydenhuollon tarvikkeita, ravintolakalusteita, vaatteita, karkkeja, mainostavaraa, muttereita ja pultteja, kuivaruokaa, limonaadeja ja olutta, shampoota ja saippuaa, kopiokoneita, kynttilöitä…

Meeri Rantasen luettelema lista on pitkä mutta ei tietysti lähimainkaan kattava. Ei ole kovin paljon liioittelua sanoa, että varaston läpi kulkee melkeinpä mitä tahansa tuotteita. Kannattaa pikemminkin kysyä, mitä täällä ei ole.

– Esimerkiksi kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita ei tuoda tänne, vastaa Rantanen.

– Yhdessä hallissa on kuitenkin vähän viileämpää, sellaiset 16-17 astetta, ja siellä säilytetään esimerkiksi suklaita, että ne eivät sula.

Kun rekka tuo lastin, se puretaan ja lajitellaan tuoteryhmittäin. Sen jälkeen tavarat viedään hyllyihin trukilla.

Välillä täällä on vähän sellaista Sherlock Holmes tai Neiti Etsivä -tyyppistä toimintaa.

Säilytystilaa varastossa on noin 40 000 neliömetriä ja se koostuu neljästä 10 000 neliön hallista. Korkeimmat hyllyt ylettyvät 10,5 metriin. Kun materiaa on tällaiset määrät, sen hallinnoimisessa on melkoinen savotta.

– Aina täällä sattuu ja tapahtuu. Lastissa voi olla kuljetusvaurioita, liian vähän tai liian paljon tavaraa, välillä jotain hukkuu. Monenlaisia yllätyksiä tulee vastaan.

Rantasen työstä noin puolet on perinteistä varastotyötä eli ”lattialla” olemista. Se toinen puolikas on tietokoneen takana istumista ja yhteydenpitoa asiakkaisiin.

– Jos on vaikka tavaraa vaurioitunut, niin asiakkaalta täytyy aina hankkia siihen hävitysluvat.

15 vuotta varastotyötä ja viisi vuotta DSV:llä; kokemus on koulinut Meeri Rantasen taitavaksi ongelmatilanteiden ratkojaksi.

Neiti Etsivä hukkuneen tuotteen jäljillä

Kiinnostavinta työssä ovat Rantasen mielestä ongelmanratkaisutilanteet.

– Välillä täällä on vähän sellaista Sherlock Holmes tai Neiti Etsivä -tyyppistä toimintaa.

Jos vaikkapa toimituksen ilmoitettu tavaramäärä ei täsmää puretun lastin kanssa, täytyy syy onkia selville. Käytännössä tämä tarkoittaa usein sitä, että Rantanen lähtee itse vastaanottopaikalle selvittämään asiaa. Vaikeuskerrointa nostaa se, että toimittajien lähetyslista voi olla esimerkiksi saksaksi tai hollanniksi.

Omaa päättelykykyä täytyy aina käyttää.

– Vähän aikaa sitten oli tapaus, että toimittaja kasvatti erään tuotteen pakkauskokoa. 100 kappaleen pakkaus olikin nyt 120 kappaletta. Mutta vastaanotossa ei huomattu tätä vaan luultiin, että määrä on se tuttu sata ja ilmoitettiin asiakkaalle, että he saivat 6000 kappaletta. Toimittaja laskuttikin 7000.

Tämäkin väärinkäsitys oikeni lopulta, mutta vaati kohtuullisen määrän salapoliisityötä.

– Omaa päättelykykyä täytyy aina käyttää. Inhimillisiä virheitä tulee väkisin, ja vastaanotossakin ollaan erehtyväisiä. Eivätkä kaikki tapaukset aina selviäkään, vaikka niitä penkoisi miten paljon.

Hyvissä ajoin tehdyt tilaukset
auttavat pitämään aikataulut

Töitä varastolla tehdään maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja kestää kahteen; iltavuorolaiset tekevät töitä kymmeneen.

Eivätkö asiakkaat ikinä kiirehdi ja vaadi, että tuotteet olisi pakko saada eteenpäin viikonloppuna tai yöllä? Tällaisia tilanteita tulee Meeri Rantasen mukaan vain hyvin harvoin vastaan, sillä varaston kautta kulkevissa toimituksissa on riittävästi pelivaraa.

– Meillä on asiakkaiden kanssa ennalta sovitut toimituspäivät, ja he tekevät tilauksensa tarpeeksi paljon etuajassa.

Liiton jäsenet työpaikalla kuuluvat ammattiosastoon 007 eli Helsingin Autoalantyöntekijöihin. Ammattiosastossa toimii myös huolinta-alan alaosasto, jolla on oma toimikunta ja joka edustaa huolinta-alan yrityksiä pääkaupunkiseudulla.

– Sellaiset 6-8 kertaa vuodessa kokoonnutaan. Alaosasto on tehnyt huolinta-alan tessiin liittyviä parannusehdotuksia AKT:lle, joita sitten liitto vie eteenpäin. Kerran vuodessa on saunailta kaikille 007:ään kuuluville huolinta-alan jäsenille. Ja nyt on tulossa Huolintapäivät Kiljavalla, sinne meiltä on lähdössä porukkaa, kertoo alaosaston varapuheenjohtaja Jani Kumpulainen.

Jani Kumpulainen pitelee käsissään skanneria, joka on yksi varaston perustyökaluista.
Mielikuvat varastotyön yksitoikkoisuudesta eivät pidä paikkaansa, tietää Miika Eskoli.

Monimuotoinen työ,
monikulttuurinen työyhteisö

– Tämä on ollut hyvä työpaikka. Olen ollut täällä 12 vuotta ja teen kaikkea mahdollista, mitä tulee päivän aikana vastaan, sanoo Tommi Vauhkonen.

Hänet tunnetaan lempinimellä Roi, ja miehen tavaramerkkinä on lippalakki, jota ilman työkaverien kuulemma on vaikea häntä kuvitella. Haastatteluhetkellä hän istuu korkeakerääjän puikoissa noin 10 metrin korkeudessa hyllyttämässä viinilaatikoita.

Vauhkosta miellyttää varsinkin se, että DSV tarjoaa mahdollisuuden joustaviin työaikoihin.

– Minulla on vuoro kello 11-19. Sain sen omasta toiveestani, ja se on minulle juuri sopiva.

Miika Eskoli, jolla on takanaan seitsemän vuotta DSV:llä ja sitä ennen Inexin varastolla Espoossa, hoitaa esimerkiksi kopiokoneisiin liittyviä prosesseja. Hän pitää varastotyön hyvänä puolena sen vaihtelevuutta.

– Vaikka työn perusluonne on sama, niin yllättävän monimuotoista tämä on. Varastossa kerätään tavaraa monella tavalla ja käytetään erilaisia järjestelmiä. Täällä Vantaallakin voi kaksi varastotyöntekijää tehdä kahta keskenään ihan erilaista duunia.

Varasto on myös monikulttuurinen työyhteisö, jonka henkilöstö edustaa toistakymmentä eri etnistä ryhmää. Etenkin vietnamilaisia ja vietnamilaistaustaisia on paljon, mutta myös esimerkiksi kosovolaisia, thaimaalaisia ja virolaisia. Ravi Kumar Gautam on kotoisin Nepalista.

– Tulin Suomeen vuonna 2005 ja olen tehnyt varastotyötä melkein alusta asti. Olen ollut myös Postissa ja Schenkerillä. Ennen olin YTK:n jäsen, mutta sitten liityin AKT:hen. Tämä on parempi vaihtoehto, kertoo Gautam.

Meeri Rantanen, Ravi Kumar Gautam, pääluottamusmies Oskari Kolehmainen ja työsuojeluvaltuutettu Jari Helander taukohuoneessa.