– Taloustieteessä on perinteisesti ajateltu, että tasa-arvo ja taloudellinen tehokkuus ovat vastakkaisia, eli enemmän tasa-arvoa tulee kalliiksi ja on pois talouden tehokkaasta toiminnasta. Pohjoismaiden menestys useilla taloudellisilla ja sosiaalisilla mittareilla osoittaa, ettei asia ole näin yksioikoinen, sanoo Tampereen yliopistossa tutkijatohtorina työskentelevä Heikki Palviainen.

Selkein esimerkki on Tanska, jossa työttömyyskorvaus on selvästi korkeampi mutta työllisyysaste 76,7 prosentti silti hieman parempi kuin Suomessa 74,8 %.

Tanskassa työttömällä on oikeuksia ja velvollisuuksia

– Etuustaso on Tanskassa hyvä, mutta sitä kompensoidaan työttömien aktivoinnilla ja joustavilla työmarkkinoilla, esimerkiksi irtisanomissuoja on matalampi kuin Suomessa, selittää Heikki Palviainen.

Ansiosidonnainen päiväraha on Tanskassa peräti 90 prosenttia työttömyyttä edeltäneestä palkasta, eikä siihen kuulu porrastusta.

– Tarkastelu tehdään kolmen vuoden jaksoissa. Jos on ollut kokoaikatyössä vuoden verran, voi enimmillään saada ansiosidonnaista kaksi vuotta.

Korvauskattona on noin 2 300 euroa kuussa, johon yltää suurin piirtein 2 500 euron palkalla. Suomessa 2 500 euron kuukausipalkka tuo vain noin 1 500 euroa ansiosidonnaista.

– Korvaus on Tanskassa kuitenkin vakuutusperusteinen eikä siellä ole käytössä työmarkkinatukea. Ansiosidonnaisen vaihtoehtona on toimeentulotuki, mutta sekin on selvästi korkeampi kuin Suomessa, noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalle.

Eikö hyvä korvaustaso johda siihen, että varsinkin pienipalkkaiset viipyvät liian kauan ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla? Palviainen kiistää epäilyn ja kertoo, että Tanskan malliin kuuluu myös vahva ehdollistaminen.

– Jotta saa korkeat etuudet, täytyy osallistua aktivointitoimiin. Tanskalaiset puhuvat ”oikeus ja velvollisuus” -mallista. Työttömällä on oikeus hyvään turvaan mutta myös velvollisuus hakea töitä. Toisaalta työnhakua myös tuetaan aktiivisella työvoimapolitiikalla ja koulutuksella paljon enemmän kuin Suomessa.

”Elementit tasapainossa keskenään”

Työnhakuvelvoitteet hyväksytään, koska yhteiskunta tukee työllistymistä ja työttömyyskorvaus tarjoaa taloudellista turvaa. Järjestelmää vastustavia puheenvuoroja kuuluu Tanskan julkisessa keskustelussa harvoin.

– Tanskassa sosiaaliturvan hyvä taso ja aktiivinen työllisyyspolitiikka miellyttävät vasemmistoa, joustavat työmarkkinat kelpaavat oikeistolle, Palviainen tulkitsee.

Vaikka malli on ollut menestyksellinen, se ei Palviaisen mielestä olisi sellaisenaan ratkaisu Suomelle.

– Suorat kopioinnit eivät yleensä toimi. Tanska on pinta-alaltaan pienempi maa ja työvoiman liikkuvuus toteutuu helpommin kuin Suomessa. Keski-Eurooppakin on lähellä.

Ruotsissa kannustimia on haettu leikkauksilla

Ruotsia pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta Palviaisen mukaan Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Vuosina 2006–2014 keskustaoikeistolaiset hallitukset toteuttivat työtulovähennyksiä, leikkasivat etuuksia, kevensivät työn verotusta ja loivat uusia työttömien aktivointitoimia. Tämän uskottiin lisäävän työnteon kannustimia ja työn tarjontaa, mutta se jyrkensi työssäkäyvien ja työttömien välistä kuilua. Myös köyhyysriski kasvoi merkittävästi. Ruotsin työllisyysaste sen sijaan pysyi samoissa luvuissa tai heikkeni hieman.

– Ruotsin oikeistohallituksen aikaiset toimet ovat sukua Suomen nykyisen hallituksen toimille, jossa etuuksia leikkaamalla pyritään lisäämään työllisyyttä. Ruotsissa työttömyysturvaan tehtiin parannuksia oikeistohallituksen jälkeen.

Hänen mukaansa kansainvälisestä tutkimuksesta ei ole saatu näyttöä, että etuuksien tai verotuksen muutoksilla voitaisiin parantaa merkittävästi työllisyyttä. Jos vaikutuksia on, ne kohdistuvat vain tiettyihin työttömien ryhmiin.

Kokonaisuutena Ruotsin järjestelmä ei ole kovinkaan avokätinen.

– Työttömyysturvan tasossa Ruotsin ja Suomen välillä ei ole suuria eroja, mutta toimeentulotuki on Ruotsissa heikompi ja ansiosidonnainen työttömyysturva on porrastettu, Palviainen summaa.

Jos Orpon hallituksen suunnittelemat leikkaukset toteutuvat, Suomen työttömyysturvan taso kuitenkin alenee selvästi Ruotsin tason alle.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on Ruotsissa työttömyyden alussa 80 prosenttia palkasta ja 200 päivän jälkeen prosenttia. Sen kesto on pääsääntöisesti 300 päivää, mutta 450 päivää niille, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia.

Työssäoloehto on Ruotsissa hieman väljempi kuin Suomessa: työttömyyttä edeltävän vuoden aikana työskentelyä on oltava vähintään puoli vuotta ja 60 tuntia kuukaudessa.

Työmarkkinatukea ei Ruotsissa ole, työllistymistoimiin osallistuvalle työttömälle voidaan maksaa aktiivisuustukea (aktivitetsstöd), joka voi olla ansiosidonnaista, mutta elleivät ehdot täyty, sitä maksetaan enintään noin 500 euroa kuussa.

Nuorille työttömille on oma tukensa.