Kuljetusalalla on viime aikoina paljastunut useita tapauksia, joissa työntekijöitä on käytetty hyväksi, veroja kierretty ja ajo- ja lepoaikasäännöille viitattu kintaalla. Paljastumisestaan huolimatta yritykset jatkavat – tai jos eivät jatka, uusia vastaavia yrityksiä syntyy tilalle.

AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo, että ongelma juontaa juurensa poliittiselle tasolle. Nykyinen lainsäädäntö ja nykyiset viranomaisille annetut valtuudet ja resurssit eivät riitä siihen, että törkytoimintaan pystyttäisiin puuttumaan tehokkaasti.

– Meidän lainsäädäntö ja valvonta eivät ole ajan tasalla siihen nähden, mitä kaikkea oikeasti tapahtuu, Blom sanoo.

Nykyisestä tilanteesta kärsivät niin huijatut työntekijät kuin valtion verotulot ja rehelliset yrittäjät. Rehellisten yritysten on vaikea toimia, kun ne joutuvat kilpailemaan sellaisten kanssa, jotka polkevat hintoja kiertämällä sääntöjä ja maksuja.

Valvonnan tueksi sanktioita

Niko Blom ehdottaa avuksi neljää muutosta.

Ensinnäkin viranomaisten toimintamahdollisuuksia pitäisi lisätä.

Blomin mukaan avainasemassa ovat aluehallintovirastojen tekemät työsuojelutarkastukset. Niissä selvitetään esimerkiksi työsuhteiden vähimmäisehtojen toteutumista, työ- ja lepoaikasääntöjen noudattamista ja ulkomaalaisen työvoiman käyttöä.

– Nykyisin menee kuitenkin kauan, ennen kuin yritykselle tapahtuu mitään, vaikka tarkastuksessa löydettäisiin puutteita. Jos työsuojelutarkastajilla olisi mahdollisuus asettaa sanktio heti, se vaikuttaisi ongelmaan nopeasti.

Blomin mielestä olisi tärkeää myös, että jos tapaukset etenevät poliisille asti, poliisilla olisi aikaa ja kiinnostusta niitä tutkia.

Kanneoikeus ammattiliitoille

Toiseksi Blom ehdottaa ammattiliitoille lisää keinoja puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Nykyisin liitto auttaa jäseniään, joille ei ole maksettu mitä kuuluu tai joita on muuten kohdeltu väärin. Liitto ei kuitenkaan pysty puuttumaan riistofirmojen toimintaan kuin siltä osin, mitä jäsenet ovat itse halukkaita viemään eteenpäin.

– Pelkästään ammattiliittojen asia tämä ei voi olla. Ammattiliittojen kanneoikeus auttaisi kuitenkin puuttumaan laittomaan toimintaan, Blom sanoo.

Kanneoikeus tarkoittaisi sitä, että ammattiliitto voisi nostaa oikeudessa kanteen työntekijän tai työntekijöiden puolesta. Työntekijöiden ei tarvitsisi erikseen antaa suostumustaan siihen, että asia käsitellään oikeudessa.

Alipalkkaaminen rikokseksi

Kolmanneksi ratkaisukeinoksi Niko Blom ottaisi alipalkkauksen kriminalisoinnin.

Nykyisinkin on laitonta maksaa palkkoja, jotka alittavat yleissitovan työehtosopimuksen minimin. Alipalkkausta ei kuitenkaan ole erikseen säädetty rikokseksi.

Tämä johtaa siihen, että seuraukset alipalkkauksesta jäävät työnantajalle usein pieniksi. Vaikka jäisi kiinni, muuta seurausta ei välttämättä tule kuin että palkat pitää maksaa jälkikäteen. Miksipä ei kannattaisi kokeilla, voi riistofirman työnantaja ajatella.

– Uskon, että alipalkkauksen kriminalisointi auttaisi asiaa, Blom sanoo.

Tilaajalle muutakin kuin mainehaitta

Neljäntenä Niko Blom nostaa esiin tilaajavastuun.

Nykyisinkin tilaajavastuulaki määrää, että esimerkiksi kuljetuksen tilaajan pitää selvittää, onko sen sopimuskumppani hoitanut velvoitteensa asiallisesti. Blomin mielestä vastuu ei kuitenkaan toteudu riittävästi.

– Jos paljastuu, että sopimuskumppani on toiminut väärin, tilaajalta menee lähinnä vain maine. Tilaajavastuuta pitäisi tiukentaa niin, että sanktioita tulisi myös tilaajalle, Blom sanoo.

Moni yritys hankkii tilaajavastuun mukaiset tiedot jonkin erillisen palvelun, esimerkiksi Luotettavan kumppanin, avulla. Palvelun toimittamat tiedot ovat kuitenkin pintapuoliset. Niissä ei välttämättä näy mitään epäilyttävää, vaikka muuta kautta paljastuisi, ettei yrityksen toiminta kestä päivänvaloa.

– Jos näistä palveluista tulisi parempia ja ne pystyisivät oikeasti selvittämään olennaisia tietoja, sekin veisi asiaa eteenpäin, Blom sanoo.