Jari Olkkonen, 56, on ajanut rekkaa yhteensä 36 vuotta. Ny Kuljetusliike Kantola & Koramon palkkalistoilla hän on ollut 25 vuotta. Nyt alla on HCT-rekka.

– Jos HCT-rekan pituus nupin etupuskurista yhdistelmän takapuskuriin on yli 34,5 metriä ja poliisi tarkastaa, matkanteko loppuu siihen, Olkkonen toteaa.

Tapaamme Jari Olkkosen lounasaikaan aurinkoisena kevätpäivänä Pyhtään ABC Majakassa. Näppärän näköisesti hän on juuri ajanut autonsa E18-tieltä läpi kiertoliittymien liikenneaseman pihaan. Taukopaikalla Olkkosen HCT-rekka on ensimmäinen, mutta pian pitkiä yhdistelmiä tulee lisää.

– Kyllähän kesäkeleillä HCT taipuu liikenneympyröistä läpi. Mutta talvella lumi kaventaa tietä ja penkka alkaa pöllytä, Olkkonen kuvailee.

Hän muistelee Sipilän hallituksen liikenne- ja ­viestintäministeriä Anne Berneriä kaikkea muulla kuin lämmöllä. Laki HCT-rekkojen mitoista tuli voimaan tammikuussa 2019. Autojen pituudet ja painot kasvoivat, mutta liikenneympyröiden mitoitukset eivät.

Rakentaminen vie tilan pk-seudulla

Kun Jari Olkkonen syö lounasta Pyhtäällä, on hyvä hetki puhua isojen yhdistelmien taukomahdollisuuksista.

– Kun kaupungit haluavat rakentaa lisää asuntoja, ei rekkojen taukopaikoille jää yksinkertaisesti tilaa. Vantaa on hyvä esimerkki. Voutilan Esso, tai nykyään ST1, ei ollut hääppöisen näköinen, mutta tilaa oli tarpeeksi ja ruoka syötävää. Nyt Nuolitiellä ei ole enää rekkaparkkia, vain kylmäasema. Siellä ei voi vuorokausilepoa nukkua pois, kuvailee Olkkonen.

Hän ei joudu yöpymään autossa vaan ”oma sänky on paras”. Kuljettajat voivat nukkua Kaukokiidon terminaalissa Vantaalla tarvittaessa. Siellä on majoitustilat vuorokausilepoa varten.

– Tässä iässä ei halua enää ajaa kelloa vastaan, vaan lakisääteiset tauot on pidettävä silloin, kun niiden aika on. Se vaatii aikamoista suunnittelua etukäteen, Olkkonen sanoo.

Hänen vakioreittinsä, alkaa Mikkelistä, mistä hän vie lastin Mussalon satamaan Kotkaan, tauko Pyhtäällä, tankkaus Sipoonlahdella. Sitten Kaukokiidon terminaalissa Vantaalla tavaran lastaus ja kääntöpiste Juvalla, jossa tapahtuu kuormatilojen vaihto. Sitten ajo Mikkelin terminaaliin ja vuorokausilevolle Mikkeliin kotiin.

Juvalla iso kenttä täynnä

Olkkosella on hieman hämmentävää kerrottavaa Juvasta, kuorman vaihtopaikasta Mikkelin ja Kuopion välissä. Juvan ABC:lla voi olla kauniina kesäpäivänä tilaa parin jalkapallokentän verran. Mutta iltaa kohden voi käydä niin, että tilaa HCT-yhdistelmälle ei ole. Pysäköintitiloissa lisääntynyttä yhdistelmien pituutta ei ole otettu huomioon. Kun isoja yhdistelmiä sitten on jätetty vaikka minne, tulee ongelmia jäljessä tuleville tankkausten ja muun liikkumisen suhteen.

– Ilmeisesti pohjoisen syöttöliikenne pitää pakolliset lepotauot Juvalla. Viime viikolla kaveri soitti ja varoitti tulemasta vaihtoon ABC:lle. Hän ei ollut pystynyt edes tankkaamaan kuin pelkällä nupilla. Vaihdoimme perävaunut sitten Juvan entisen Shellin hiljenneellä pihalla, kertoo Olkkonen.

Hänen vakioreitillään suosimansa taukopaikat Pyhtään ABC Majakan lisäksi ovat Kuninkaantien ABC Pernajassa ja Nesteen Tuuliruusu Mäntsälässä. Tuuliruusussa on loistavat pysäköintitilat, Orimattilan Tuuliharja on sen sijaan ”jäänyt ajastaan jälkeen”.

Ahtautta saattaa tulla vastaan muuallakin kuin Juvalla. Kun lähdemme Pyhtäältä kohti Vantaata, iso auto täytyy tankata Sipoonlahden liikenneasemalla. Molempiin 400 litran tankkeihin täytyy panna naftaa. Mutta koska tankkausletku on lyhyt, HCT-rekka täytyy kääntää ympäri.

– Kyllä tämä kauniilla ilmalla sujuu, mutta lumen ja jään aikaan hieman heikommin. Ja onhan tämä raskasta renkaille, naurahtaa Olkkonen.

Ukrainan sota siisti

Helmikuun lopulla 2022 alkanut Ukrainan sota ja sitä seurannut Suomen itärajan sulku marraskuussa 2023 ovat helpottaneet taukopaikkojen tilannetta. Tavaraliikenne Venäjälle on loppunut.

– Aikaisemmin venäläisrekkojen kuljettajat saattoivat odottaa keikkaa liikenneasemilla vaikka kolme päivää. Elelivät rekan nupissa ja keittelivät perunansa ja muun ruokansa. Levikkeiden lähialueet olivat karmeassa kunnossa, Olkkonen toteaa.

Hän kertoo opastavansa työhön tulevia uusia kuljettajia aina valaisemaan maan kun astuvat ulos autosta korpilevikkeillä. Maassa on virtsaa pusseissa ja pulloissa ja ihmisulostetta kasoissa. Rajasulun myötä ikävät yllätykset maastossa ovat hieman vähentyneet.

Jääkaappi hyvä lisä

Jari Olkkonen aloitti kuljettajana 1989, ja AKT:hen hän oli liittynyt jo ammattikoulussa 1987. Kun hän oli saanut raskaan liikenteen yhdistelmäkortin, tuli ensimmäinen sahatavarakeikka Kiepin sahalle Mäntyharjulle.

– Ei siinä ollut vielä ehtinyt muste kuivua väliaikaisessa ajokortissa, Olkkonen naurahtaa.

AKT:ssa hän on ollut aktiivina jo vuosia. Tällä hetkellä hän on Mikkelin automiesten 012:n puheenjohtaja ja koko Kuljetusliike Kantola & Koramon pääluottamusmies. Hän istuu myös AKT:n valtuustossa.

Ay-aktiivi yltyy suorastaan kehumaan työnantajaansa. Useimmissa runkorekoissa on jääkaappi ja kaikissa on ilmastointi. Joissain automerkeissä on jopa kahvinkeitin.

– Kyllä se on työnantajallekin parempi, että kuljettajalla on kunnon oltavat työtä tehdessä. Olenkin vitsaillut, että ensi kesän helteillä alan tehdä sivubisnestä ja myydä Kaukokiidon Vantaan terminaalin työntekijöille jäätelöä, lohkaisee Jari Olkkonen.