Köyhät eivät voi kuluttaa, varakkaat eivät uskalla kuluttaa vaan säästävät. Töissä oleva keskiluokkakin pelkää työpaikan menettämistä, tiivistää SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
Peruskysymysten äärellä: rahat eivät riitä ruokaan ja vaatteisiin
Suomen hallitus on arvioinut väärin talouden kehityksen ja toteuttanut nousukauden talouspolitiikkaa, vaikka talous on laskussa. Seuraukset tuovat duunarit peruskysymysten äärelle: rahat eivät riitä elämiseen.
Barometri eli ilmapuntari mittaa ilmanpaineen muutoksia. Sen avulla voidaan ennustaa säätä. SAK:n työttömyysbarometri mittaa työttömyyden ja siihen liittyvien ilmiöiden (toimeentulo, pelko ja stressi) muutoksia.
– Olemme toteuttaneet työttömyysbarometrin, jotta työttömien ääni tulisi kuuluviin. Haluamme tarjota päättäjille tutkittua tietoa SAK:laisten alojen työntekijöiden tilanteesta, kun sosiaaliturvaa on leikattu, kertoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.
Neljän miljardin leikkaus ostovoimaan
Sosiaaliturvaa on todella leikattu: vuodesta 2023 on sosiaali- ja terveyspalveluiden tukiin työttömyysturva mukaan lukien kohdistettu neljän miljardin euron leikkaukset. Tärkeimpinä ovat työttömyysturvan porrastus, lapsikorotuksen ja suojaosan poisto sekä asumistukien omavastuun korotus.
– Historiallisen suuri neljän miljardin euron leikkaus on kohdistunut juuri pienituloisiin ja työttömiin SAK:n jäseniin. Tietysti se on syönyt ihmisten ostovoimaa, ja siten heikentänyt kotimaista kulutusta, Näätänen sanoo.
Hallituksen keppi ilman porkkanaa -linja on hänen mukaansa osunut 2025 erityisesti pienituloisiin.
Hänen mielestään hallituksen ns. myötäsyklinen talouspolitiikka, jossa nousukauden leikkaukset osuvat laskukauteen, koskee työttömien, ja pienituloisten lisäksi myös paremmin ansaitsevia kansalaisia.
– Tämän voisi tiivistää: köyhät eivät voi kuluttaa, ja varakkaat eivät uskalla kuluttaa vaan säästävät. Vakitöissä oleva keskiluokkakin pelkää työpaikan menettämistä, toteaa Näätänen.
Niin koulutetuilla kuin vähemmän koulutetuilla on syytäkin pelätä; Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10,1 prosenttia, mikä on EU:n toiseksi korkein Espanjan jälkeen.
Viisinkertainen isku naisiin
SAK:n alojen työnhakijoiden keskimääräiset tulot laskivat kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Mutta naisten mediaanitulot putosivat selvästi enemmän eli 120 euroa kuukaudessa (1321 eurosta 1200 euroon). Kun miesten tulot putosivat 22 euroa kuukaudessa (1422 eurosta 1400 euroon).
Kaikkein pienituloisimpien, alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevien, osuus nousi naisilla 21 prosentista (2024) kolmannekseen eli 33 prosenttiin. Jo kolme naista kymmenestä putosi köyhyyteen 2025. Vastaavat luvut miehillä nousivat 16 prosentista 21 prosenttiin.
– Naisiin osunut isku on viisi kertaa voimakkaampi kuin miehiä kohdannut vähennys, havainnollistaa Näätänen.
Hallituksen keppi ilman porkkanaa -linja on hänen mukaansa osunut 2025 erityisesti pienituloisiin, jos vertaa viime vuoteen. Pienituloisuusrajan, jossa tulot ovat 60 prosenttia keskituloista, alapuolella on nyt jo 71 prosenttia työnhakijoista, kun luku vuonna 2024 oli 60 prosenttia.
– Vastaajista neljä kymmenestä ilmoitti, ettei heillä ole enää varaa ruokaan tai vaatteisiin. Hätä korostui erityisesti 31–50-vuotiailla, eli lapsiperheiden vanhempien ikäryhmässä.
Naisten köyhyys nostaa stressiä
Näätänen pudottelee barometrin kylmiä lukuja. Suurinta työttömyydestä aiheutuva stressi on alle 40-vuotiailla naisilla. Alle 30-vuotiaista naisista 47 % ja 31–40-vuotiaista 43 % koki suurta stressiä siitä, että on työtön.
Miesten stressitaso oli kautta linjan matalampi.