AKT:n sopimustoimitsija Johanna Tuomaalan vetämä palkkaklinikka Turussa houkutteli niin omasta palkastaan kiinnostuneita lentoemäntiä, stuertteja ja pursereita kuin luottamusmiehiä kouluttautumaan ja syventymään työehtosopimuksen yksityiskohtiin. Jokaisen työntekijän on hyvä olla aktiivinen, silti paljon ylityö- ja muita korvauksia jää hakematta.

Yksi klinikalle osallistuneista, Pekka Lagerblom on tuore luottamusmies Lohjalta.

– Minulle tulee vuoden 2023 aikana seitsemän kahden viikon jaksoa luottamusmiestehtäviä. Muun ajan teen normaalia työtä.

Palkkaklinikalla opiskeltavat asiat ovat juuri niitä, joita Lagerblom luottamusmiehenä haluaa oppia hallitsemaan hyvin.

– Työehtosopimus on hyvin haastava. ”Entisessä elämässäni” olen käynyt läpi kunnallista työ- ja virkaehtosopimusta, joka on selkeämpi.

Lagerblom on ammatinvaihtaja ja tehnyt aiemmin töitä lastentarhanopettajana ja päiväkodinjohtajana ja muun muassa it-puolen myyntitöissä. Stuerttina hän aloitti vuonna 2018. Luottamusmiehen tehtäviin hän päätyi useamman kollegan pyynnöstä.

– Totta kai myös ay-asiat kiinnostavat. Isäni on ollut aikanaan Veturimiesten liitossa ja VR:llä aktiivinen, myös vanhempi veljeni on luottamusmiestehtävissä. Kai se on vähän sukuvika, Lagerblom nauraa.

Esimerkiksi työvuorojen vaihtamisessa pitäisi olla hyvin tietoinen työehtosopimuksesta. Vuoroaan ei voi vaihtaa kenen kanssa tahansa, koska niin monta tekijää vaikuttaa myös tuleviin työvuoroihin.

– Tämä vaatii aika paljon perehtymistä.

Lagerblom pohtii, että työehtosopimukseen kirjatut asiat voivat tuntua pieniltä. Mitä merkitystä on esimerkiksi sillä, pääseekö nukkumaan pimennysverhojen taakse?

– Olet lennolla yhtenä tiimin jäsenistä, vastaat matkustajien ja kollegoiden turvallisuudesta omalta osaltasi. Kun mennään kohteeseen 16 tunnin työvuoron ja valvotun yön jälkeen, päästään vihdoinkin lepäämään. Miten voit nukkua, mikäli verhot eivät hotellihuoneessa ole sellaiset, että huoneen saat pimeäksi tai joudut miettimään juoksevatko torakat lattialla? Näitäkin tilanteita on. Seuraavana päivänä voi olla edessä toinen 10–14 tunnin päivä.

Lisänä ovat kaikki muut kuormittavat tekijät. Töitä tehdään ja työskennellään ohuemmassa ilmassa.

– Meillä siirrytään korkean paikan leirille joka ikisellä lennolla ja työskennellään siellä. Sen jälkeen, kun itse olen ruvennut tätä työtä tekemään, on tullut ymmärrys työn vaativuuteen. Kivaa työ on, mutta ei aina helppoa.

Vahvistusta osaamiselle ja myös uutta tietoa

Chief Purser Jesper Blom Turusta on ollut 16 vuotta työntekijänä Finnairilla ja toimii työssä lennonaikaisena matkustamohenkilöstön esimiehenä. Hän tuli mielellään palkkaklinikalle, jossa asiantuntijat ovat paikalla.

– Täällä saa vähän avattua enemmän, miten pykäliä tulkitaan. On myös erikoissanastoa ja haastavia pykäliä, mitkä pitää sisäistää. Täällä on saanut vahvistusta omalle osaamiselle. Paljon on myös uutta tietoa. Esa Heimosella Finnairin pääluottamusmiehenä on niin vahva osaaminen ja kokemus näistä asioista.

Blom kiittelee myös tilaisuuden avointa keskustelua, jossa saa vertaistukea, kun kaikki ovat jäseniä.

– Lennonaikaisena esimiehenä kohtelen kaikkia tasavertaisesti. Monella lennolla on täysi työ koko ajan, eikä ole paljon luppoaikaa keskustella. Silloin jää helposti myös väärä tai vanha tieto pyörimään, kun ei ehditä puhua.

Esimerkiksi Blomia askarruttivat eroavaisuudet uuden ja vanhan päivärahalaskennan välillä. Maksetaanko ja lasketaanko päivärahat kotiovelta tai vasta lentoaseman portilta. Tulkinnat ovat myös minuuttipeliä.

Johanna Tuomaala kertoo, että palkkaklinikka-tapahtumia järjestetään muutamia per vuosi.

Hän on Finnairin pääluottamusmies Esa Heimosen kanssa ilahtunut, kun ihmiset ovat kiinnostuneista palkoistaan ja työehdoista.

Heimonen pohtii, että lentoyhtiöiden määrä maailmalla vain lisääntyy. Ne kilpailevat nyt rajusti palkoilla ja myös työehdoilla.

– Olemme pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa on periaatteessa maksettu hyviä palkkoja. Nyt pitäisi pystyä tiputtamaan palkkatasoa Aasian tai Itä-Euroopan tasolle. Tämä yhtälö tekee alasta viheliäisen.

Hänen mielestään valtionyhtiöitten asemaa pitäisi pohtia, miten strategisesti tärkeitä ne ovat Suomelle. Finnair on tärkeä niin huoltovarmuuden kuin businesselämän kannalta.

– Finnairia ei konkurssiin päästetä, joten pitäisi kilpailla jollain muulla kuin työntekijöiden palkoilla. Pitääkö sen olla pörssiyhtiö, jos sillä on tehtäviä jopa Ilmavoimien kuljetuskonelaivueenakin?