Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Jussi Petelius palauttaa Vili− Petteri Adamssonille lomakkeen, jolla hän liittyy AKT:n opiskelijajäseneksi. Liittymislahjaksi tulee pieni taskulamppu.
Aihe: KOULUTUS

Opiskelijat tietävät, mikä on liitto

AKT:n kouluvierailulla puhuttiin oikeuksista, velvollisuuksista ja toimitsijoiden mokista, joita ei kannata toistaa.

Teksti ja kuva Tua Onnela
Julkaistu

Mikä on ammattiliitto? Mistä se muodostuu?

AKT:n järjestötoimitsija Juha Häkkinen kysyy visaisen kysymyksen, ja parikymmentä logistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijaa miettii.

− Olisiko jäsenet, ehdottaa opiskelija Jesse Sopanen, ja Häkkinen on vaikuttunut.

Hänen mukaansa kysymykseen eivät osaa vastata kaikki jäsenet itsekään. Luullaan, että ammattiliitto on rakennus tai liiton henkilökunta, vaikka jäsenethän sen muodostavat. AKT:n henkilökunta on vain sen jäsenillä töissä.

Mutta Tampereella onkin Häkkisen mukaan erityisen fiksuja opiskelijoita. He osaavat tuosta vain vastata moniin muihinkin Häkkisen kysymyksiin, kuten:

Mitä velvollisuuksia työntekijällä on? Mennä paikalle silloin, kun on sovittu, ja tehdä ne hommat, joista on sovittu. Milloin kannattaa alkaa hakea kesätöitä? Heti.

Vierailuja tiuhaan tahtiin

Tällä kertaa AKT:n vierailulla Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa on Juha Häkkisen lisäksi mukana Tampereen aluetoimitsija Vili-Petteri Adamsson. Pari paikallista nuorta aktiiviakin oli tulossa, mutta he sairastuivat.

Adamsson kertoo, että hän pyrkii käymään kouluissa niin, että syksyisin hän tapaa kolmannen vuoden opiskelijoita ja keväisin ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Korona hieman sekoitti rytmiä, mutta yleensä hän käy läpi kaikki Tredun kuljetusalan toimipisteet ja myös aikuisopiskelijat.

Häkkinen ja Adamsson kertovat, että yleensä koulut ottavat ammattiliiton ihmiset vastaan mielellään.

− Heti, kun opettajat tajuavat, mistä on kyse, he ottavat meidät mielellään pitämään työelämäopetusta, Häkkinen sanoo.

Oikeudet, velvollisuudet ja sopimukset

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille Häkkisellä ja Adamssonilla on tapana kertoa työelämän pelisäännöistä vielä melko yleisellä tasolla. Lakien ja työehtosopimusten yksityiskohtiin ei mennä vaan tehdään perusasiat tutuiksi.

He kertovat opiskelijoille esimerkiksi työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista, työehtosopimusten merkityksestä, ammattiliiton tehtävistä ja siitä, miten työsopimus kannattaa tehdä. Myös tulevista työllisyysnäkymistä puhutaan.

Tampereella opiskelijoiden huomion saavat erityisesti Häkkisen ja Adamssonin omakohtaiset esimerkkitarinat työelämästä.

− Olen ajanut kuorma-autoa, rekkaa, linja-autoa, kävin kokeilemassa ulkomaankeikkaa ja olin neljä vuotta YK-joukoissakin ajamassa. Kuljetusalan koulutuksella pääsee kokeilemaan aika montaa juttua, jos haluaa, Adamsson kertoo ja opiskelijat kuuntelevat hiiskahtamatta.

Kuljetusalan koulutuksella pääsee kokeilemaan aika montaa juttua, jos haluaa.

Opiskelijajäseneksi ammattiliittoon

Vierailun alussa Adamsson jakaa opiskelijoille lomakkeita, joilla voi liittyä AKT:n opiskelijajäseneksi. Se ei ole tietenkään pakollista, mutta iso osa opiskelijoista täyttää ja palauttaa lapun.

Miksi niin kannattaa tehdä, ja miksi kannattaa erityisesti muistaa liittyä varsinaiseksi jäseneksi opiskeluiden päättyessä, siitäkin Adamssonilla ja Häkkisellä on omakohtaisia esimerkkejä.

− Minulle soitetaan paljon ja kerrotaan, että työnantaja ei maksa mitä pitää. Joudun ensin varmistamaan, onko soittaja meidän jäsen, ja jos on, asiaa aletaan selvittää. Jos ei ole, ei ole paljon mitään tehtävissä.

− Pahimmillaan minulla tuli vastaan tapaus, jossa isännällä oli työntekijälleen maksamatta 40 000 euroa, eikä sille voinut mitään, koska työntekijä ei ollut ammattiliiton jäsen. En tiedä, mitä te tekisitte 40 000 eurolla, mutta minä tekisin aika paljon, Adamsson kertoo.

Häkkinen puolestaan myöntää itse olleensa työuransa alussa sellainen ihminen, joka luuli pärjäävänsä ilman liittoa. Toisin kävi.

− Jos olisin heti liittynyt liittoon ja työttömyyskassaan, olisin saanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kun jäin vähäksi aikaa työttömäksi. Menetin monta sataa euroa.

Tee aina kirjallinen sopimus

Toinen Häkkisen kantapään kautta oppima asia koskee työsopimuksia. Työuransa alussa hän arveli, ettei tarvitse kirjallista työsopimusta mihinkään − kyllähän suullinen riittää.

− Kaikki menikin hyvin siihen asti, kunnes tuli hiljainen heinäkuu ja työpaikalle saapuessani työautoani ei ollutkaan missään. Työnantaja väitti, ettei meillä ole mitään sopimusta. Siinä oli sana sanaa vastaan ja aika vaikea todistaa, että työsuhteeni olisi pitänyt vielä jatkua, Häkkinen kertoo.

Adamssonin ja Häkkisen viimeinen viesti opiskelijoille kuuluu: Tehkää aina kirjallinen työsopimus.

Jussi Petelius (vasemmalla), Mauri Hokajärvi ja Jesse Sopanen aloittivat opiskelut tänä syksynä. AKT− lehti seuraa heidän taivaltaan työelämään.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 8/2021.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Suunnittelijaksi kuljettajan kokemuksella

    Julkaistu: |
    Aihe: OPISKELIJA
  • Sähköauton sopivuus jakeluhommiin testataan Riveriassa

    Julkaistu: |
    Aihe: UUTTA VIRTAA
  • Lentotyö houkutteli uudelleen opiskelemaan

    Julkaistu: |
    Aihe: Työssä