Moniongelmainen lakihanke
Hallitus haluaa sitoa valtakunnansovittelijan kädet ja kirjata niin sanotun vientimallin lakiin. Se mylläisi palkkaneuvottelut perusteellisesti.
Suomen hallituksella on parhaillaan menossa lainsäädäntöhanke, jonka tavoitteena on kirjata niin sanottu vientimalli lainsäädäntöön. Vientimalli tarkoittaa sitä, että työehtosopimusneuvotteluissa suuret vientialat asettavat palkankorotuksille katon eivätkä muiden alojen korotukset voi olla sitä suurempia.
Tähän asti vientimalli on ollut työnantajapuolen yksipuolisesti tekemä linjaus. Ammattiliitot eivät ole sitoutuneet siihen.
Kukaan ei ole virallisesti rajannut, mitä keskeiset vientialat ovat.
Esimerkiksi AKT on neuvotellut palkoista vientimallin rajoittamatta. Kunta-alan työntekijäliitot puolestaan onnistuivat vuonna 2022 saamaan sopimuksen, joka nimenomaan ylittää vientialojen palkankorotustason.
Nyt hallitus haluaa, että vientimalli kirjataan lakiin. Laki määräisi, että valtakunnansovittelija ei saa tehdä sellaisia sovintoesityksiä, jotka eivät ole vientimallin mukaisia. Vientialat siis aloittaisivat palkankorotusneuvottelut, ja sen jälkeen mikään muu ala ei voisi saada enempää ainakaan valtakunnansovittelijan toimiston kautta.
Lakihankkeessa on monta ongelmaa. AKT-lehti perkasi hankkeesta annetut lausunnot ja listasi niiden perusteella hankkeen isoimmat karikot. Lausunnonantajina on pääasiassa palkansaajajärjestöjä ja työnantajaliittoja.