Erimielisyydet työntekijän ja työnantajan välillä kuuluvat arkeen. Kyse on usein siitä, onko jossain asiassa toimittu työsopimuksen, työehtosopimuksen ja lain mukaisesti. Ensisijaisesti työntekijän pitää yrittää selvittää asia itse, toiseksi luottamusmiehen avulla. Joihinkin tapauksiin kysytään neuvoa AKT:lta työsuhdepuhelimesta.

– Yleisimpiä yhteydenoton aiheita ovat palkanmaksun oikeellisuuteen liittyvät asiat. Usein yhteydenotto koskee myös työsuhteen päättymistä tai työnantajan työntekijälle antamia varoituksia, joista mahdollisesti seuraa työsuhteen päättyminen, kertoo sopimustoimitsija Pentti Hämäläinen, joka edustaa muun muassa kuorma-autoalaa.

Luottamusmies neuvottelee työpaikalla

– Ensisijainen ja paras vaihtoehto on se, että työntekijä itse sopii asian, sanoo Hämäläinen.

Jos sopiminen ei onnistu, AKT:hen kuuluva työntekijä voi kääntyä luottamusmiehen puoleen. Luottamusmiehen tehtävänä on selvittää tarkoin, mistä kiistassa on kysymys. Tarvittaessa liiton työsuhdeneuvonta tai sopimusalasta vastaava toimitsija antaa toimintaohjeita ja auttaa tes-tulkinnoissa.

Seuraavaksi luottamusmies hakee ratkaisua työnantajan edustajan kanssa. Esimerkiksi kuorma-autoalan työehtosopimuksen erimielisyyspykälän mukaan ”neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty”.

– Käytännössä luottamusmies usein istuu alas esimerkiksi henkilöstöpäällikön kanssa, tai sitten työnantajan edustaja on joku muu hr-osastolta. Pienemmissä yrityksissä ehkä toimitusjohtaja itse.

Luottamusmiehen kanssa neuvotteluihin voi tapauksesta riippuen osallistua työsuojeluvaltuutettu tai varaluottamusmies.

– Mutta mielellään saisi olla tasaväkiset joukkueet, eli ei niin, että luottamusmies istuu pöydässä yksin ja työnantajalta on useampi ihminen.

Ellei yhteisymmärrykseen päästä, asia siirtyy liittotasolle. Työntekijäpuoli kirjoittaa oman kantansa muistioon, jolle löytyy valmis pohja AKT:n sivuilta.

– Sinne voi kirjata myös, mikä on työntekijän vaatimus asiassa. Työnantaja tekee oman vastineensa muistioon ja lähettää sen työnantajaliittoon, Hämäläinen selvittää.

Liittojen riitapöydän jälkeen oikeuslaitos viimeinen keino

AKT ryhtyy hakemaan oikeutta jäsenelle neuvottelemalla työnantajaliiton, siis kuljetusalalla useimmiten Autoliikenteen Työnantajaliiton ALT:n kanssa. Tapauksia käsitellään liittojen välisessä erimielisyysryhmässä, joka tunnetaan myös ”riitapöydän” nimellä.

– Kevät- ja syyskaudelle on sovittu tietyt kokouspäivät. AKT:lta tapausten käsittelyyn osallistuu vähintään kaksi sopimusalavastaavaa. ALT:n edustajina ovat tavallisesti heidän juristinsa. Matkan varrella me yleensä vielä haastattelemme työntekijää, jota edustamme, ja selvitämme tarkasti kaiken, mitä asiaan liittyy.

Monesti riitapöydässä löytyy sopu. Mutta toisinaan osapuolet eivät sielläkään saa sovitettua yhteen näkemyksiään työehtosopimuksen tai lakipykälien soveltamisesta. Tällöin liitot laativat erimielisyyspöytäkirjan, ja kiista viedään työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Hämäläisen mukaan näin ei kuitenkaan tapahdu usein.

– Hyvin harvoinhan näiden kanssa oikeuteen mennään. Suurin osa kaikista erimielisyyksistä ratkeaa työpaikalla.

Jos luottamusmiestä ei ole, yhteys liittoon

Oma lukunsa erimielisyysasioissa ovat järjestäytymättömät eli työnantajaliittoon kuulumattomat yritykset. Usein niissä ei ole luottamusmiestä. Silloin AKT:n jäsen voi soittaa suoraan liiton työsuhdeneuvontaan.

– Kaveri saattaa vaikka kertoa, että maksettu palkka ei täsmää hänen omaan työaikakirjanpitoonsa. Ilman luottamusmiestä asian selvittely vaikeutuu. Tarvittaessa liitto pyytää työntekijältä kaikki dokumentit ja tekee niiden pohjalta palkkalaskelmat. Niitä verrataan siihen, mitä työnantaja on maksanut, Hämäläinen kuvailee.

Tämän jälkeen AKT ottaa yhteyttä työnantajaan.

– Työnantaja voi sitten tutustua meidän laskelmiimme ja esittää niihin oman vastineensa.

Järjestäytymättömissä yrityksissä on toisinaan haasteellista löytää henkilö, joka asiasta vastaa.

Jäsenyys kuntoon, asiat käsittelyyn tuoreina

Hämäläinen muistuttaa, että jäsenyyden on oltava kunnossa, jotta liitolta saa apua erimielisyyksien selvittelyyn.

– Katsomme tapahtumia jäsenyyden ajalta, emme liittymistä edeltävältä ajalta.

Lisäksi on syytä muistaa, että esimerkiksi palkkasaatavilla on tietty, lakiin perustuva vanhenemisaika.

– Tämän takia epäselviä asioita ei kannata liian pitkään hautoa. Paljon me kuitenkin teemme jälkijättöistä edunvalvontaa, olemme vähän niin kuin ulosottotoimisto.