Kuvitellaan 30 hengen yritys, jossa kysyntä vaikuttaa hiljenevän. Työnantaja miettii lomautuksia ja laskee, kannattaako niihin ryhtyä.

Nykyisin työnantajan pitää ennen lomautuksia käydä muutosneuvottelut. Ne voidaan aloittaa aikaisintaan viiden päivän varoitusajalla. Jos lomautuksia suunnitellaan yli 90 päiväksi, muutosneuvottelujen pitää kestää kuusi viikkoa, lyhyemmissä lomautuksissa kaksi viikkoa. Neuvottelujen päätyttyä työnantajan pitää antaa selvitys, ja varsinaiset lomautukset voivat alkaa 14 päivän päästä tästä.

Aikomuksesta lomautuksiin menee siis vähintään kuukausi, pitkissä lomautuksissa pari kuukautta. Sinä aikana kysyntäkin saattaa jo virkistyä. Työnantaja tuskin innostuu lomauttamaan, ellei sille ole todellista tarvetta.

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, kaikki muuttuu. Lomautuksista tulee työnantajille nopea ja näppärä säästöautomaatti, jonka voi ottaa käyttöön hyvin matalalla kynnyksellä.

Ensinnäkin vaatimus muutosneuvotteluista on poistumassa alle 50 hengen yrityksistä, kun nyt raja on 20 henkeä. Toiseksi ilmoitusaika on lyhenemässä puoleen. Samassa 30 hengen yrityksessä työnantaja saa siis halutessaan koko porukan ulos vain viikossa.

Myös muutosneuvottelujen kesto aiotaan lyhentää puoleen. Näin myös isoissa yrityksissä lomautukset helpottuvat.

Päälle leikkaukset työttömyysturvaan

Työntekijöille jo varoitusajan lyheneminen aiheuttaa isoja menetyksiä. Päälle tulevat kuitenkin hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan.

Työttömyysturvan omavastuuaika piteni jo vuoden alussa viidestä päivästä seitsemään.

Myöhemmin tänä vuonna hallitus aikoo poistaa työttömyysturvan lapsikorotukset ja leikata ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kahden kuukauden työttömyyden jälkeen 20 prosenttia ja kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen vielä 5 prosenttia lisää. Kaikki nämä koskevat myös lomautettuja.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n laskujen mukaan puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää muutosten takia noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan.

Lomautukset voivat lisääntyä

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta uskoo, että jos muutokset toteutuvat, osalla työnantajista kynnys lomautuksiin laskee merkittävästi. Lomautuksia voidaan siis nähdä entistä enemmän entistä pienemmissä taloudellisissa hankaluuksissa.

Samoin uskoo myös AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen.

– Kyllä se siltä näyttää, että jos muutokset toteutuvat, lomautusten määrä todennäköisesti kasvaa, Pasanen sanoo.

Kaukoranta lisää, että koska lomautuksista tulee työntekijälle entistä isompi tappio, joillakin yrityksillä kynnys lomautuksiin voi noustakin. Tämä koskee kuitenkin vain sellaisia yrityksiä, joiden intresseissä on välittää työntekijöiden viihtyvyydestä ja pysyvyydestä, hän huomauttaa.

Turvaverkko ei enää toimi

Suorien menetysten lisäksi lomautusten ja irtisanomisten helpottuminen ja työttömyysturvan leikkaukset tarkoittavat myös sitä, että koko ajatus yhteiskunnan turvaverkosta muuttuu.

Tähän asti ihmisten ei ole tarvinnut yrittää säästää isoja summia ”pahan päivän varalle”, koska esimerkiksi lomautuksen iskiessä yhteiskunta auttaa. Jos hallituksen tavoitteet toteutuvat, esimerkiksi lomautettu ihminen jää hyvin heikoille, ellei ole kyennyt kerryttämään säästöjä.

– Olen siitä huolissani. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on totuttu siihen, että ihmisistä pidetään huolta eikä ole tarvetta sellaiselle varautumiselle kuin heikomman sosiaaliturvan maissa. Yksilön taloudellinen riski on kasvamassa kohtuuttomalla tavalla, Kaukoranta sanoo.

Monelle pienipalkkaiselle säästäminen on käytännössä täysin mahdotonta. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole säästössä minkäänlaista hätävaraa ja vain 40 prosentilla hätävara riittäisi kolmeksi kuukaudeksi.