Kuljetusalan myllerrys jatkuu vuonna 2022
– Koronapandemia sekoitti koko kuljetusmarkkinoiden järjestelmän, kun ihmisten kulutustavat muuttuivat, apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopistosta toteaa.
Kuljetusjärjestelmän häiriöitä on esimerkiksi konttiliikenteen takkuaminen. Yksi suma koettiin Suezin kanavassa. Pohjois-Amerikan satamissa kontteja ei saada liikkeelle kuljettajapulan takia. Britanniassa sama ilmiö konkretisoitui Brexitin myötä. Siellä ulkomaalaiset kuljettajat siivottiin maasta, tämän myötä kauppojen hyllyt ja huoltoasemien polttoainetankit tyhjenivät.
– Tilanne on sama ympäri Eurooppaa, kuljettajapula on enemmän tai vähemmän akuutti, Tomi Solakivi sanoo.
Kuljettajapulaa lisää kaupan kasvu samaan aikaan, kun alalta poistuu väkeä. On kimurantimpi kysymys, ovatko työehdot sellaisia, että ne houkuttelevat alalle. Suomi on ollut erikoistapaus siinä, että Puolustusvoimat on osittain kouluttanut ja näin tuupannut nuoria kuljetustehtäviin. Tällaista väylää ei ole muissa maissa.
Pandemia rajoitti ja nipisti Itämerellä myös matkustajaliikennettä.
– Tavaraliikenteen piti kulkea ja etsiytyä niille reiteille, mitkä olivat toiminnassa. Näin liikenne voimistui Turussa sekä erityisesti Naantalissa.
Solakivi kertoo, että ajoittain jopa 98 prosenttia lentomatkustajaliikenteestä on ollut jonkinlaisten rajoitusten kohteena. Lentorahti on osittain pitänyt yhtiöitä, ellei pinnalla, niin lähellä pintaa.
Nämä eri ilmiöt ovat Solakiven mukaan osa samaa yhtälöä. Nyt ei käydä ravintolassa eikä teatterissa, ei siis käytetä palveluita, sen sijana ostetaan ”sitä kahdeksatta taulutelevisiota” ja tavara liikkuu.
Raakaöljyn ja sen myötä polttoaineiden hintojen nousu näkyy väistämättä. Turbulenssia on tiedossa. Edessä häämöttää myös EU:n Fit for 55 -paketti, jonka tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että normeja tiukennetaan ja päästökauppa käy, ja liikenteen automaatiota edistetään. Ilmastokeskustelu kaikissa muodoissaan on suuri megatrendi.
Koko pandemian ajan keskuspankit ovat kuitenkin lyöneet rahaa liikkeelle. Lisäksi valtioiden finanssipolitiikka on pitänyt pyöriä pyörimässä.
– En ole sanomassa, että äkkipysähdys olisi tulossa. Olen ymmärtänyt, että akuutein markkinoiden ylikuumentuminen helpottaa, Solakivi sanoo.
Vuoden 2022 näkymät ovat silti sekaisin, mikäli koronaviruksen omikron-variantti puskee päälle.
– Pikku hiljaa käydään kreikkalaisia aakkosia läpi, Solakivi tuumii.
Alan tilannetta ja näkymiä kyseltiin luottamusmiehiltä joulukuun alussa.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 8/2021.