Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Koiviston Auto -konserniin kuuluu yhdeksän yksikköä, joiden palveluksessa on yhteensä noin 2 600 henkilöä. Heistä linja-autonkuljettajia on noin 2 300 ja asentajia 140. Konsernin liikevaihto viime vuonna oli 203 miljoonaa euroa ja liikevoitto runsaat miljoonaa euroa. CapMan Infra on osa pääomasijoitusyhtiö CapMania. CapMan Infra perustettiin 2017 ja se sijoittaa pohjoismaiseen infrastruktuuriin energia-, liikenne ja telekommunikaatiosektoreilla.
Aihe: Koiviston Auto

Koiviston Auto kaksi vuotta pääomasijoitusyhtiö CapManin omistuksessa

Pääluottamusmiesten mukaan Koiviston Auto -konsernin toiminta ei ole juuri muuttunut uuden omistajan myötä. CapManin edustaja vakuuttaa yhtiön strategian keskiössä olevan myös kuljettajien työolojen parantaminen.

Teksti Arto Jokela
Julkaistu

Koiviston Auto -konsernin myynti pääomasijoitusyhtiö CapMan Infralle kaksi vuotta sitten yllätti. Miksi pääomasijoitusyhtiö hankki omistukseensa Suomen suurimman linja-autoyhtiön? Onko edessä saneeraus tai pilkkominen.

Joulukuussa 2021 AKT-lehteen haastatellut pääluottamusmiehet suhtautuivat kauppaan rauhallisesti.

− Vaikka kauppa tuli aika puskista, täällä ollaan levollisin mielin, kommentoi Koiviston Auto Helsingin pääluottamusmies ja Koiviston Auto konsernin luottamusmiesten yhteyshenkilö Kai Mäkinen.

Koiviston Auto Oulun pääluottamusmies Veijo Ruonala pohti puolestaan omistajan tavoitteita. – Jännä nähdä, miten pitkään pääomasijoitusyhtiö on valmis katselemaan tällaisia tuloja kuin mitä linja-autoliikenteellä voi saada.

OnniBussin pääluottamusmies Jari Kraft oli puolestaan huolissaan kaukoliikenteen kohtalosta ja toivoi sen kehittämistä.

Koiviston Auto Jyväskylän pääluottamusmies Jukka Hämäläinen totesi, että alalla on totuttu siihen, ettei ikinä tiedä mistä firmasta itsensä löytää.

– Työt eivät joka tapauksessa katoa minnekään. Näitä hommia ei voi tehdä Kiinassa.

Tyhmä kysymys

CapMan Infran toiminnasta vastaavaa johtajaa ja Koiviston Auton hallituksen jäsentä Ville Poukkaa naurattaa kysymys yrityksen lihoiksi laittamisesta.

Kuluneen kahden vuoden aikana ei ole tapahtunut mitään yrityksen pilkkomiseen viittaavaa, pikemmin toiseen suuntaan. Toukokuussa 2022 Koiviston Auto osti Pirkanmaan Tilausliikenteen. Kaupassa sen palvelukseen siirtyi noin 200 työntekijää ja omistukseen 86 linja-autoa.

Entisen Pirkanmaan tilausliikenteen, nykyisen Koiviston Auto Tampereen pääluottamusmies Sami Karjalainen, katsoo ettei sijoitusyhtiö omistajana vie yöunia.

– Taustalla näkyy ison talon tuki, mikä heijastuu muun muassa autojen parempana huoltona ja monin tavoin aiempaa järjestelmällisempänä toimintana, hän sanoo.

Kehitys on pantu merkille myös pääluottamusmiesten keskuudessa, kun he kommentoivat asiaa uudelleen parin vuoden kokemuksella. Mäkisen mukaan kaikki on jatkunut jotakuinkin ennallaan, Hämäläisen mielestä uusi omistaja näyttää uskovan suuruuden ekonomiaan.

Ei huono, muttei ongelmaton

Koiviston Auto -konserni ei ole, eikä ostohetkelläkään ollut, heikossa kunnossa. Konserni on tehnyt tasaista voittoa ja pääoman tuotto vaihdellut viimeisen 10 vuoden aikana 4–5 prosentin haarukassa.

Vuonna 2021 konsernin liikevaihto oli 200 miljoonaa euroa ja voitto 4 miljoonaa euroa. Viime vuonna luvut olivat samaa luokkaa.

Poukan mukaan konsernin sisällä yhtiöiden tilanteet vaihtelevat. Esimerkiksi kaukoliikenteessä operoiva OnniBus teki koronan jäljiltä vuonna 2021 liikevaihtoa 20,6 miljoonaa euroa ja tappiota 2,4, miljoonaa euroa. Viime vuonna suunta oli kuitenkin jo vauhdilla ylöspäin: liikevaihto kaksinkertaistui ja tappio supistui puoleen miljoonaan euroon.

Myös Helsingin Bussiliikenne (nykyisin Koiviston Auto Helsinki) oli ostovuonna 2021 ongelmissa. EU-komissio oli määrännyt yhtiön maksamaan takaisin entiselle omistajalleen Helsingin kaupungille laitonta valtiontukea 44 miljoonaa euroa ja yhtiö oli yrityssaneerauksessa.

Uusi omistaja otti yhtiön pois yrityssaneerauksesta ja maksoi korvaussumman korkoineen. Tämän seurauksena yhtiön tulos oli vuonna 2021 noin 82 miljoonan liikevaihdolla miinuksella 42,6 miljoonaa euroa.

Paikallisliikenteestä vakaata tuottoa

Ostopäätöstä tehtäessä CapMania kiinnosti isojen kaupunkien paikallisliikenne. Operaattorit olivat liikennöintisopimusten ansiosta selvinnyt korona-ajasta suhteellisen hyvin. Sopimukset olivat taanneet tulovirran, vaikka matkustajat olivat kaikonneet.

– Todettiin, että marginaali ei ole hirveän suuri. Mutta jos sitä pystyy operoimaan ennustettavasti ja vakaasti, niin se on ihan peruskannattavaa liiketoimintaa, sanoo Poukka.

Hän myöntää, että toisinaan alan kilpailutukset muistuttavat mutapainia, ja osa operaattoreista hankkii sopimuksen hinnalla millä hyvänsä.

– Tällaisen isomman ja hajautetun toimijan ei tarvitse toimia näin, vaan analysoimme koko maata ja isompia kaupunkeja.

Sopimusten arvo noussut

Uuden omistajan tarkoitus on kehittää yhtiötä sekä liikennöinnin että liikkeen johdon osalta. Esimerkiksi OnniBussille on tilattu Volvolta uusia kaksikerroksisia linja-autoja ja paikallisliikenteen kalustoa on sähköistetty. Tavoite on, että vuonna 2026 joka kolmas paikallisliikenteen auto liikkuu sähköllä.

Koiviston Auton ja muiden isompien toimijoiden näkökulmasta tilannetta parantaa liikenteen sähköistyminen ja latausinfraan kohdistuvat vaatimukset. Ne nostavat sopimusten arvoa.

– Kalustoa pitää uudistaa keralla vähän voimakkaammin. Mutta se kannattaa. Kuljettajat ja asiakkaat pitävät sähköbusseista. Ne ovat helppokäyttöisiä ja hiljaisia ja niissä on vähemmän kuluvia osia. Se on järki-investointi.

Yksi syy Koiviston Auton ostoon oli myös se, että etenkin eläkeyhtiöt vaativat vastuullisia sijoituskohteita.

Pomot ja kuljettajat vaihtuvat

Koiviston Auton toiminnassa silmään pistää toimitusjohtajien nopea vaihtuminen. Joulukuun alussa uutena toimitusjohtaja aloittanut Henrik Mikkola on järjestyksessä kuudes toimitusjohtaja sitten vuoden 2015 alun. Poukan mukaan - hyviä johtajia on vähän.

– Ollaan hallituksessa keskitytty enemmän kuitenkin siihen, että kuljettajapula on aika krooninen ja vaihtuvuus rajua.

Työajoissa kuljettu heikompaan suuntaan

Kuljettajapulan nostavat esiin myös pääluottamusmiehet. Ruonala tiivistää asian toteamalla, että kuljettajapula helpottuisi, jos työajat olisivat inhimillisemmät. Tässä Koiviston Autossa on kuljettu Ruonalan ja Hämäläisen mielestään heikompaan suuntaan. Syynä on atk-pohjainen reittisuunnittelu, joka tekee ajosarjoista liian tiukkoja.

Ruonalan mukaan uuden työsuunnittelun myötä kahden viikon jaksossa on enää neljä vapaapäivää. Aiemmin tehtiin pitkiä päiviä ja saatiin vastineeksi ylimääräinen vapaapäivä eli tasoitusvapaa.

– Nyt ohjelma laskee tarkkaan tunnit 80 tunnin mukaan. Eli, jos on pitkiä päiviä, ohjelma tekee sarjaan pari lyhyttä päivää, ja sinne meni ylimääräinen vapaapäivä. Tämä ja pitkät sidonnaisuusajat ovat saaneet kuljettajien parissa aikaan työuupumusta. Kuljettajat ovat väsyneitä. Tämä on johtanut irtisanoutumisiin, kun ei enää jaksa eikä ole aikaa sosiaaliseen elämään, Ruonala sanoo.

Jyväskylässä kuljettajat joutuvat Hämäläisen mukaan vaihtamaan linjaa jopa kuusi kertaa päivässä. Etenkin vanhemmille kuljettajille, jotka ovat tottuneet ajamaan samaa tai samoja linjoja, se on haasteellista.

Korjauksia (voi olla) tulossa

Poukka vastaa kritiikkiin toteamalla, että kuljettajien työtyytyväisyys, turvallisuus ja sitoutuminen on laitettu konsernin hallituksessa strategian ytimeen. Myös reittisuunnitteluun voidaan rakentaa esimerkiksi parametrit niin, että se ottaa tietyt – esimerkiksi vapaisiin liittyvät – asiat automaattisesti huomioon.

Hänestä yhtiöllä voisi olla kännykkäapplikaatio, jonka kautta voisi pyytää vapaita.

– Nämä ovat operatiivisen johdon asioita, mutta kyllä näitä hallituksessakin mietitään.

Liikenteen sähköistäminen ja autojen lataaminen asettaa reittisuunnittelulle kuitenkin aiempaa kovemmat vaatimukset. Sen vuoksi atk-pohjaiseen suunnitteluun on siirrytty.

Mutta kuuluu kuljettajien keskuudesta hyvääkin. Kiitosta saavat panostukset työsuojeluun, jossa esille nousevat kitkapohjaiset talvijalkineet.

Hämäläinen mainitsee positiivisena asiana myös avoimuuden lisääntymisen. OnniBussin Jari Kraft on puolestaan tyytyväinen panostuksista kaukoliikenteeseen ja OnniBussille tulevista uusista linja-autoista.

– Näyttää siltä, että CapMan tosissaan panostaa Koiviston Autoon, hän sanoo.

Poukan mielestä kuljettajien työ on vaativaa, mutta vastineeksi palkka lisien ansiosta on myös kohtalaisen hyvä ja työpaikka varma. Siihen nähden ala on pahasti aliarvostettu. Sen hän uskoo johtuvan työajoista ja työn luonteesta, mutta myös kehnosta johtamisesta. Hänestä järjen käytöllä ja hyvällä tahdolla työskentelyolosuhteita ja alan arvostusta voidaan parantaa myös nykyisten työehtosopimusten puitteissa niin, ettei siitä aiheudu työnantajalle edes lisäkustannuksia.

Viiden vuoden päästä?

Koiviston auto täyttää 2028 sata vuotta. Millainen yhtiö on viiden vuoden päästä? Jos nykyinen linja pitää, niin Poukan mukaan ainakin toimintakulttuuriltaan nykyaikaisempi ja enemmän työntekijöitä arvostava.

– Räyhäämisjohtamisen aika on auttamattomasti ohi.

Artikkelissa esitetyt talousluvut on hankittu keinoäly Bingin avustuksella.