Kun työskennellään kuumassa sydämen syke nousee, koska elimistö pyrkii vapautumaan lämpökuormasta hikoilemalla. Runsas hikoilu vaikuttaa elimistön neste- ja suolatasapainoon, ja työntekijä voi tuottaa hikeä jopa litran tunnissa. Jos tätä menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Se taas kuormittaa verenkiertoa, nostaa kehon lämpötilaa ja lisää lämpösairauksien riskiä.

Kuumatyö voi altistaa työntekijän lämpösairauksille, kuten lämpöpyörtymiselle ja -uupumiselle. Ensimmäiset merkit liiallisesta kuuma-altistuksesta ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus. Kuumuus voi myös heikentää tasapainoa.

Lyhytaikaisesta kuuma-altistuksesta ei yleensä ole vakavaa haittaa perusterveelle ihmiselle. Mutta jos työpaikan lämpötila on yli 28 °C, työnantajan täytyy rajoittaa työntekijöiden työskentelyaikaa. Jos lämpötila on 28–33 °C, työntekijä saa työskennellä kuumassa enintään 50 minuuttia tunnissa. Jos lämpötila on yli 33 °C, työskentelyaika kuumassa on enintään 45 minuuttia tunnissa. Näissä tilanteissa työntekijän täytyy voida työskennellä 10–15 minuuttia tunnissa viileämmässä tilassa tai pitää taukoja viileässä.

Mikäli auton ilmastointi on puutteellinen, myös kuljettaja voi altistua kuumille lämpötiloille.

– Ilmoita työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle, jos työpaikkasi lämpöolot poikkeavat merkittävästi annetuista suosituksista. Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta teknisin ratkaisuin vähentää kuormitusta, tulee työtä tauottaa edellä esitetyn mukaisesti, neuvoo työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.

Myös omilla toimilla voi pyrkiä vaikuttamaan jaksamiseen.

– Jos työskentelet kuumissa oloissa, voit vähentää lämpörasitusta valitsemalla työhön sopivan kevyen ja väljän vaatetuksen, mikäli mahdollista, sekä nauttia riittävästi nestettä useita kertoja tunnissa. Tauot tulee mahdollisuuksien mukaan viettää viileässä, Ritokoski tiivistää.