Hallituksen budjettipäätöksillä palkansaajan verotus kevenee, ja sitä enemmän, mitä suurempituloinen on. 2400 kuukaudessa tienaavalla tämä tarkoittaa arviolta noin 200 euron kevennystä, 15 000 kuukaudessa ansaitsevalla 2000 euroa vuodessa. Osa verotuksen kevenemisestä syntyy työttömyysvakuutusmaksujen alentumisesta.

Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole vero, vaan työntekijöiden ja työnantajien maksama maksu, jolla korvataan työttömyysmenoja. Tässä työnantaja- ja työntekijäliitot olivat yksimielisiä, että maksun pienetessä sillä ei tulisi kattaa valtion menoja. Työnantajien osalta tämä toteutui, työntekijöiden puolelta osa rahasta siirretään keventämään valtion budjettia.

SAK:n laskelmien mukaan hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisen ja osa-aikatyötä tekevän yhden vanhemman perheen toimeentuloa jopa 400 eurolla kuukaudessa. Budjetin julkistamisen yhteydessä ei näistä sosiaaliturvan leikkauksista puhuttu mitään, vaikka ne ovat toteutumassa.

Positiivinen uutinen tasa-arvoisen työelämän kannalta on, että hallitusohjelmassa jo sovittu perhevapaakorvaus palautetaan eli vanhempainvapaista tuleva korvaus työnantajalle. Tämä osoittaa myös, että hallitusohjelmaa on mahdollista avata tarpeen tullen.

Tieverkkoon tarvitaan lisää panoksia

Hallituksen budjettipäätöksillä polttoaineveroa lasketaan 170 miljoonaa euroa, millä tasapainotetaan jakeluvelvoitteesta tulevaa korotuspainetta bensan hintaan.

AKT:ta kiinnostaa myös kuljetusalalle tärkeä rahoitus maanteiden korjausvelan hoitoon, mihin budjetissa osoitetaan 250 miljoonaa euroa. Siinä jatkuu käytännössä entinen, niukka linja, koska maanteiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa ja kasvaa koko ajan. Tieverkko rapistuu, mikä on harmi sillä pitkien etäisyyksien Suomessa hyvät ja toimivat yhteydet ovat myös tärkeä kilpailukykytekijä. Huono tieverkko vaarantaa myös kalustoa ja tiellä liikkuvia.

Hallitus toteuttaa neljän vuoden aikana liikenteen kolmen miljardin Investointiohjelman. Se kuitenkin rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Tieverkkoa pitäisi kuitenkin kehittää pitkäjänteisesti, jolloin ratkaisu on yksinkertaisesti lisätä vuosittaista budjettirahoitusta.

Hallitus kertoo, että työntekijöiden liikkuvuutta sekä mahdollisuutta ottaa vastaan työtä halutaan helpottaa. Vastakkainen vaikutus on kuitenkin aie nostaa henkilöliikenteen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Samalla kun työmatkakulut kasvavat, myös työntekijän omavastuuta verotuksessa vähennettävistä työmatkakuluista nostetaan, mikä iskee erityisesti pitkiä työmatkoja tekeviin.