Ay-lehtien päätoimittajat vierailivat Euroopan parlamentissa toukokuussa 11 hengen ryhmällä. Brysselissä tavattiin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson (vas.) ja juuri hän, koska Andersson on avainhenkilö työllisyysasioissa.

Europarlamentaarikko Li Anderssonin vetämä valiokunta käsittelee kaikkea EU:n työelämään liittyvää lainsäädäntöä. Nyt huomio on kiinnittynyt työsuojelun lisäksi myös teknologiseen kehitykseen, työelämämurrokseen ja sen vaikutukseen työntekijöiden asemaan, työehtoihin ja työskentelyolosuhteisiin. Yhtenä ajankohtaisimmista asioista ovat julkisten hankintojen direktiivit, joilla säädellään myös työehtoihin liittyvistä asioista.

---

Edellistä parlamenttikautta pidetään eurooppalaisen ay-liikkeen piirissä edistyksellisenä ja poikkeuksellisen menestyksekkäänä kautena. Työntekijöiden kannalta keskeisiä lainsäädäntöesityksiä saatiin eteenpäin.

– Alustatalousdirektiivistä ei tullut niin kunnianhimoinen kuin mitä komissio esitti. Siitä huolimatta direktiiviä pidettiin keskeisenä edistysaskeleena, europarlamentaarikko Li Andersson kertoo.

Kun alustataloudelle tehtiin pelisäännöt, syntyi kuitenkin sääntöjä myös ”algoritmiseen työskentelemiseen”. Rajattiin, millaisia tietoja alustataloudessa työskentelevistä, kuten Wolt-kuljettajista saa kerätä.

Anderssonin rankingissa toinen iso ja tärkeä lainsäädäntöhanke oli minimipalkkadirektiivi, jonka ay-liikkeessä nähdään sisältävän myös riskejä. Direktiivi määrittelee minimipalkan tason maissa, joissa on euromääräinen minimipalkka. Suomessa vähimmäispalkan taas määrittelevät työehtosopimukset. Suomea koskeekin direktiivin toinen tavoite: 80 prosentin työehtosopimuskattavuus.

Juuri nyt ratkaistavana on julkisiin hankintoihin liittyviä direktiivejä. Työntekijöiden kannalta on tärkeää, että pelkkä raha ei ratkaise. Hankinnoissa pitää noudattaa myös työehtosopimuksia.

Uusi kausi, valtavat muutokset

– Uudella parlamenttikaudella on tapahtunut todella raju poliittisten valtasuhteiden muutos.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nyt parlamentissa tanssitaan keskustaoikeistolaisen EPP:n pillin mukaan, kun muut suuret ryhmät ovat kutistuneet. Aiempi tasapaino katosi.

– Nyt ensi kertaa koskaan komissiossa on kaksi laitaoikeistoa edustavaa komissaaria eli Italian ja Unkarin komissaarit. Poliittisten voimasuhteiden mullistavin muutos on, että mikäli laita- ja äärioikeisto äänestävät yhdessä keskustaoikeistolaisen EPP:n kanssa, nämä ryhmät saavat enemmistön, Andersson kuvailee.

EPP pystyy valitsemaan, kenen kanssa se haluaa yhteistyötä.

– Se on tehnyt tästä työstä paljon vaikeampaa ja ennalta arvaamattomampaa. Tullaan näkemään aika paljon outoja juttuja, koska kukaan ei ole tottunut operoimaan tällaisessa tilanteessa.

Komissio pistää kiekon peliin

Koko parlamenttijärjestelmä toimii siten, että vain komissiolla on lainsäädäntöaloiteoikeus. Komissio pistää kiekon peliin ja valiokunnat pääsevät vauhtiin.

– Vaikka omassa valiokunnassani olisi enemmistö tekemään kunnianhimoisia lakiesityksiä, niin jos niitä esityksiä ei komission suunnalta meille tule, meillä ei ole mitään, mitä käsitellä.

Turhautuminen ei siis olisi ihme.

– Tälle vuodelle 2025 komission työohjelmassa ei ole ollut yhtään lainsäädäntöaloitetta työelämäasioihin liittyen. Jos EU lakkaa tekemästä kunnianhimoista politiikkaa työntekijöiden suojelemiseksi, niin sosiaalisen agendan osalta se on niin kuin tarjoaisi laitaoikeistolle vaalivoiton kultalautaselta.

Ei määrällä, vaan laadulla

Ensi vuodelle on kuitenkin luvassa komissiolta kokonaisuus ”Laatutyöpaikkojen tiekartta”. Sen ydin on, ettei Eurooppa voi kilpailla halpatyöllä vaan asioiden tekemisellä paremmin.

Anderssonilla olisi poltetta vaikuttaa on tekoälyn käyttöön työelämässä. Tekoälyä käytetään paljon jo esimerkiksi työpanoksen mittaamiseen.

– Voiko se, että saat bonuksia perustua algoritmin tekemään päätökseen tai saako ihmiselle antaa potkut algoritmin perusteella?

Vaikka lakialoitteita ei ole, muita keinoja vaikuttamiseen kuitenkin on.

– Paljon tehdään paineenluontityötä myös komission suuntaan. Näin on myös saatu lakialoitteita liikkeelle tästä esimerkkinä palkattomat työharjoittelut kieltävä direktiivi, joka on tulossa käsittelyyn.

AKT:n kannalta tärkeä liikkuvuuspaketti 2026

Ensi vuonna tulee käsittelyyn liikkuvuuspaketti. Sen idea on antaa eurooppalaiselle työviranomaiselle mandaatti toimia rajat ylittävissä työsuhteiden ketjutustilanteissa. Andersson näkee, että tässä voi olla juuri AKT:n kannalta tärkeitä asioita.

– Komissaari on luvannut, että hän on valmis katsomaan tässä yhteydessä sääntelyä liittyen alihankintaan ja ehkä myös lähetettyjen työntekijöiden sääntelyä.

Komissaarien ”ehkä” on aina merkittävä avaus. Helppoja maaleja ei kuitenkaan parlamentissa saa. Kun yrität ratkaista yhtä ongelmaa, keksitään tapoja muuttaa sääntöjä. Esimerkiksi, kun halutaan estää alihankinnan ketjutusta, vaarana on, että pian ketjun sijaan onkin 200 alihankkijaa, jokainen itsensätyöllistäjänä.

– Yleisfiilis on omassa valiokunnassani parempi kuin Euroopan parlamentissa muualla. Ehkä ilmassa on myös kostomentaliteettia viime kaudelta. Kaikki ymmärtävät kompromissien merkityksen. Jos aletaan hakea selkävoittoja vanhojen kumppaneiden kustannuksella, se ei ole hyvä.