Savo-Karjalan aluetta hoitavan Joensuun toimiston aluetoimitsija Antti Sainola käy säännöllisesti logistiikka-alan oppilaitoksissa kertomassa opiskelijoille Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton näkökulmaa työelämään ja mahdollisiin käytännön ongelmatilanteisiin, joihin ammattiyhdistyksen jäsenyys voi tuoda turvaa ja apua.

– Esimerkiksi työsopimuksen merkitystä ja painoarvoa ei voi korostaa liikaa, totesi Sainola huhtikuun lopulla jo ennen opiskelijoiden tapaamista.

Niinhän siinä sitten kävikin. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riverian tilaisuuteen osallistui sekä nuoria että aikuisopiskelijoita. Erilaisista työsopimuksista oli porukalla runsaasti kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin. Työelämää jo kokeneiden opiskelijoiden mukana oleminen tietää sitä, että esimerkkejä tulee lennosta aiheiden mukana.

Oppilaitoksen ulkopuolelta tulevalla asiantuntijalla on oma merkityksensä. Opettajatkin kyllä luennoivat työsopimuksesta ja työehtosopimuksista, mutta liiton mies voi ottaa ärhäkämmän otteen pitääkseen yleisön hereillä.

– Jos tästä ette muuta muista, niin ainakin tämä: älkää laittako nimeänne nollatuntisopimukseen.

Saattoi äskeiseen joku asiaa vahvistava painokelvoton voimasanankin sisältyä. Viesti on selvä: työsuhteen alkaessa työntekijän on oltava tarkkana ja vaadittava kirjallinen työsopimus, koska se kirjaimellisesti vaikuttaa paitsi koko työsuhteeseen, on tärkeä todistusaineisto myös sen päätyttyä.

Tässä vaiheessa porukasta joku yleensä mumisee, että onhan suullinenkin sopimus yhtä pätevä. Siitä saa luennoija tilaisuuden kysyä, että miten sen yksityiskohdat todennetaan, onko hyvämuistiset omat todistajat mukana. Eikö sittenkin olisi järkevämpää ja helpompaa kirjata asiat paperille?

– Pitäkää myös kirjaa työajoista ja työvuoroista, säästäkää palkkanauhat. Työsopimus voi olla vapaamuotoinen, mutta koska sillä vahvistetaan työsuhteen keskeiset ehdot työajasta työtehtäviin ja palkkaukseen sekä sopimuksen purkukäytäntöihin, on aiheellista käyttää valmista pohjaa, jollainen löytyy esimerkiksi Aluehallintoviraston sivuilta.

– AVI voi myös työsuhteen aikana vaatia työnantajaa selvittämään työsopimukseen kuuluvat asiat, mutta työsuhteen päätyttyä sekään ei voi enää auttaa.

Antti Sainola osaa varoittaa myös kevytyrittäjyyden vaaroista. Työnantajat yhä enemmän haluavat käyttää tätä työllistämisen keinoa, mutta työntekijälle siinä on sudenkuoppansa, eikä työssäoloehtokaan siitä kerry.

– Niin sanottuun lestin heittoon eli satunnaiskeikkoihin muun työn tai opiskelun ohella se voi olla ok, mutta laskekaa tarkkaan paljonko korvaus pitää olla, jotta saatte myös eläkemaksut ja muut sivukulut hoidettua. Karkeasti voi sanoa, ettei alle 35 euron tuntikorvauksella kannata lähteä.

Luottamus tulevaisuuteen

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Riveriassa logistiikkapuolella opiskelevasta joensuulaisesta Benjamin Huttusesta tulee linja-autonkuljettaja syksyllä, kun 18 vuotta tulee täyteen.

Puolentoista opintovuoden jälkeen piti valita haluaako erikoistua tavarankuljetukseen vai linja-autoon, jälkimmäisen valitsemiselle Huttusella oli selkeät järkiperusteet.

– Ajattelin, että mukavaa olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja kuorma kävelee omilla jaloillaan ja sitookin itse itsensä.

Matkatavaroistaankin pääsääntöisesti ”kuorma” huolehtii itse, turvavöistä joutuu muistuttelemaan. Reittilinjoilla mahdollinen rahti on toki osa työtä, mutta asiakaspalvelu ja ihmisten kuljettaminen turvallisesti paikasta toiseen on pääosassa.

Toistaiseksi ajokokemukset ovat opiskeluun liittyviä, muista alaan liittyvistä töistä on jo kokemusta useammalta työnantajalta. Vielä kesätöissäkään ei tulevaa ammattia pääse lisää harjoittelemaan, mutta työsopimus on jo tehty ennestään hyvinkin tutun työnantajan eli vanhempien omistaman Autopurkaamo Karjalan Purkupojat Oy -yrityksen kanssa.

Pääsääntöisesti töiksi on sovittu yrityksen nettisivuihin liittyviä tehtäviä, esimerkiksi sitä kautta tulevien varaosatilausten hoitamista.

Henkilöautokortti vahvistettuna pikku-eellä mahdollistaa, ettei homma rajoitu pelkästään sisätöihin.

– Katsoo sitten syksyllä, minkälaisia töitä on tarjolla, vielä ei ole mitään erityisiä toiveita työpaikan suhteen.

Benjamin Huttunen piti Antti Sainolan esitystä ammattiyhdistykseen kuulumisen merkityksestä valaisevana. Vaikka monet asiat olivat ennestään tuttuja, käytännön ymmärrystä löytyy paremmin liiton mieheltä kuin opettajalta. Lisäksi aikuisopiskelijoiden kokemukset ja kysymykset toivat karujakin esimerkkejä todellisesta työelämästä.

– Työsopimuksen ja sen sisällön merkitys tuli kyllä hyvin selväksi.

Tulevaisuuttaan nuorimies ei vielä tässä vaiheessa ole lukkoon lyömässä, vaihtoehtoja hän on kuitenkin miettinyt. Linja-autohommista ja muutenkin töistä on hyvä saada kokemusta, mutta sen jälkeen voi ruveta jatko-opiskelukin kiinnostamaan.

– Yrittäjyyskin on vaihtoehto. Vanhemmilla on vielä pitkä aika mahdolliseen eläköitymiseen, joten heidän työnsä jatkaminen saattaa myös tulla kyseeseen.