Ovatko työmarkkinat rikki, onko nykyinen hallitus rikkonut? Korkki kysyi. Ja sikäli kun kansanedustaja Pia Lohikoskelta (vas.) AKT:n valtuuston varapuheenjohtaja, ahtaaja ja pääluottamusmies Jape Lovénilta ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salolta kysyttiin, vastaus oli kyllä.

- Valitettavasti on näin, Samu Salo totesi.

Hän arvioi pessimistisesti, että suuntana voi olla nyt amerikkalainen malli: tessejä ei ole, tehdään huonoilla työehdoilla työtä. Liki samoin sanoin asiaa pohti jo paneelia ennen myös Jape Lovén.

- En ymmärrä, miksi maan hallitus ei lähde siitä, että olisi tasapuoliset työehdot ja työn suoja. Kurssia kannattaisi kääntää siihen suuntaan meidän kaikkien kannalta, Salo totesi.

Perusteena ideologia
vai työelämän tarpeet?

Kokoomuksen kansanedustaja Aleksi Jäntti sai paneelikeskustelussa puhtaasti puolustajan tehtävän. Hän määritteli työmarkkinajärjestöjen rooliksi ”kapea-alaisemmin” käydä keskenään ongelmiaan läpi.

- Hallituksen pyrkimyksenä on ollut tehdä työmarkkinoista dynaamisempaa – saada ihmisille töitä ja ihmiset töihin, Jäntti puolusti ja kertoi, että muutoksille mallia etsittiin muista Pohjoismaista.

Korkki totesi, että inhorealisti voisi sanoa, ”kun nyt sattui tällainen hallituspohja, niin nyt voi rysäyttää kaikki muutokset”. Hän kysyi Pia Lohikoskelta, miltä tämä kuulostaa?

- Meillä on hallitusohjelma, jonka kirjoittajana on ollut Elinkeinoelämän Keskusliitto. On haluttu rikkoa perinteinen sopimuskulttuuri ja luotu malli, joka antaa etulyöntiaseman työnantajalle, Lohikoski kommentoi.

Jape Lovén jatkoi, ettei tosiaan ole haluttu ottaa Ruotsin mallia, on otettu sieltä rusinat pullasta. Suomella on ollut sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden malli, jonka myötä hyvinvointi on ollut hyvin hyvällä tasolla. Se menetetään.

Dynaamisen sijaan
entistä jäykemmät työmarkkinat

Lovén nosti keskustelussa esille sovittelujärjestelmän.

- Valtakunnan sovittelijan kädet on sidottu. Kun saadaan avausprosentti palkoille, niin jokainen piste ja pilkku viilataan pois siitä, kun mennään sovittelijalle. Sen myötä työmarkkinat vain jäykentyivät hallituksen toimilla.

Vientiliittojen avaus on työnantajajärjestöjen mukaan katto, ja työntekijäjärjestöt katsovat, että tämä on lattia.
- Työmarkkinoiden tasapaino menee, Lovén ennustaa pitkällä tähtäimellä myrskyvaroitusta työmarkkinoille.

Samu Salo totesi, ettei valtakunnansovittelijalle kannata mennä – sieltä ei ole mitään saatavissa:

- Iso ongelma on se, mitä tapahtui sovittelussa IAU:lle. On täysin selvää, että työntekijät joustivat aikanaan, kun Finnairilla meni huonosti. Työntekijät ottivat alempia palkankorotuksia ja heikennettiin työehtoja. Nyt kun tilanne on toinen – työnantaja on unohtanut säästösopimukset. Nyt tämä uusi (sovittelu)järjestelmä on aiheuttanut sen, että työntekijöiden ei kannata koskaan enää joustaa mitään, Salo pohti.

- En usko, että tätä joustoa tapahtuu enää koskaan. Perusongelma on se, että luottamus on rikottu.

Hän heitti kysymyksen Jäntille: että kun vientimallin uudistuksia on tehty, ketkä todella lupasivat lisää työpaikkoja?

- En istunut ensimmäisen vuoden kansanedustajana niissä pöydissä. Pääministeri varmasti laittaa oman arvovaltansa peliin, mikä ei välttämättä ole kovin paljon, että nyt investoidaan ja tehdään toimenpiteitä, joille nyt on luotu pohjat, Jäntti vastasi. Ja yleisö reagoi nauramalla.

Pia Lohikoski ei usko Jäntin vakuutteluihin kasvusta.

- Hallitus on leikannut ihmisten ostovoimaa, tukia ja päivärahoja pienituloisimmilta, on heikentänyt mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen ja lopettanut aikuiskoulutustuen. Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa ja suunta on ihan toinen. En usko näihin kasvun eväisiin, mitä hallitus on tehnyt.

Aleksi Jäntti mainitsi ostovoiman kasvaneen, minkä Jape Lovén kuittasi markkinapuheeksi.

- Nykyisillä ratkaisuilla on päästy normaalitasolle. Kun hallitus on 100 prosenttisesti lähes epäonnistut uusien työpaikkojen tai niiden edellytysten luomisessa. Kun siinä on epäonnistuttu, työttömyysvakuutusmaksut nousevat ja se hidastaa sisämarkkinoita.

On vientimalleja
ja vientimalleja

Lovén kuvasi toimivan vientimallin: paperitehtaan, ja paikkakunnan, jossa työntekijöille ja perheille tarvittiin joku, joka leipoo leipää, puoliso tarvitsi kampaaja – kokonaisuus pelasi.

- Meillä on nyt menty siihen suuntaan, että on hyvin keskitytty elämään kvartaalitalouden ehdolla, jossa tavoitteena osakekursseja ylös jolla ei ole mitään tekemistä kansantalouden kanssa.

Korkki pyysi vielä panelisteja kertomaan, hallituksen uudistuksesta, joka on ollut hyvä.

- Nyt ei kyvykkyys riitä tähän, Samu Salo totesi.

- Ei löydy mitään hyvää. Potkulaki ja alisuoriutuminen, jos se laki hyväksytään, niin pääministeri, valtiovarainministeri, työministeri voivat noudattaa lakia ja lähteä kävelemään, koska he alisuoriutuneet, Jape Lovén veisteli.

Keskustelussa pohdittiin vielä, mitä peruutetaan, kun Suomeen saadaan uusi hallituspohja. Korkki kysyi Lovénilta, löytääkö AKT ajopelistään pakin ja peruuttaisi uudistuksia?

- Minä olen ainakin itse niin paljon realisti, että sellaista hallitusta ei tule, joka aivan kaiken peruuttaa. Näkisin että työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat ovat toimeentulokysymys, onko esimerkiksi tilapäisahtaajalla mahdollisuutta ottaa vastaan työtä, Lovén sanoi ja kertoi tilapäistyövoiman olevan alalle toiminnan edellytys.

Hän piti tärkeänä myös aikuiskoulutustuen palauttamista.

- Kolmas pointti, kuten presidentillä, ay-liikkeen koko perusta on solidaarisuus. Kansainväliseissä kuljetusalan kokouksissa on oltu aivan hämillään: Suomessa solidaarisuudesta tehtiin lailla rikos. Vahvan tehtävä on tukea heikkoa. Meidän alaa on parjattu lakoista, suurin osa on ollut tukitoimia, joilla on tuettu muita.