AKT:n valtuusto kokoontui 21. toukokuuta Helsingissä. Valtuuston puheenjohtaja Kai Laaksonen avasi kokouksen ja pohti liki valmista tes-kierroksesta. Siinä jokaiseen neuvottelupöytään tuli raskaita heikennysesityksiä. Ne onnistuttiin torjumaan.

- Kuluvaa edustajakokouskautta on jäljellä reilu vuosi. On hyvä muistaa, että AKT:ssa päätökset on tehty kentän edustajien toimesta, niin hallituksen kuin valtuuston ja tehdään jatkossakin. Edustajisto linjaa asiat tulevaisuudessa.

Laaksonen painotti, että jäsenet mahdollistavat liiton toiminnan, sen että AKT pysyy vahvana ja uskottavana.

- Edunvalvonnan pitää olla aina kärkiasiana. Se on myös paras argumentti jäsenyydelle. Jäsenten hankkimiseksi tarvitaan kaikki keinot käyttöön työpaikoilla. Se on ainoa keino säilyttää uskottavuus jäsenten etujen puolustajana.

Kierroksen konkretia: 260 miljoonaa euroa

Puheenjohtaja Ismo Kokko kertoi valtuustopuheessaan, että liki maalissa olevan tes-kierroksen tuloksena on melko pitkälti palkkaratkaisuja, joihin kyllä voi olla hyvinkin tyytyväinen.

- Jäsenemme saavat suomalaisen linjan mukaisesti korotukset. Kolmessa vuodessa ne ovat yhteensä 7,8 prosenttia.

Puhtaassa rahassa AKT:n edustamilla aloilla työntekijöille jaetaan palkankorotuksina kolmen vuoden aikana yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Se on erittäin merkittävä summa rahaa.

- Tämä kaikki saadaan AKT:n ansiosta. Siitä työstä työntekijöiden hyväksi kannattaa olla ylpeä, Kokko toteaa.
Vientimalli pysäyttää kehityksen

Tes-kierrokselta jäivät kuitenkin puuttumaan työelämän laatuasiat. Esimerkiksi kuljetuksessa ehdottoman tärkeät työ- ja lepoajat eivät kehity.

- Syykin on selvä. Työnantajien ja hallituksen ajama vientimalli toimii kehittämisen jarruna.

Vientimallissa pelataan nollasummapeliä, jossa yhden asian kehittäminen on toisaalta pois. Kokko katsoo, että Suomen seuraavan hallituksen tehtävä on pistää sekä vientimalli että valtakunnansovittelijan asema uusiksi.

- Nykyisessä mallissa työnantajilla ei ole kerta kaikkiaan mitään hävittävää tai pelättävää valtakunnansovittelijan taholta.
Kokko nosti esiin myös kysymyksen niin AKT:n kuin koko ay-liikkeen jäsenmäärän laskusta.

- Itse en keksi muuta kestävää selitystä kuin tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden hälyttävän kasvun. Siihen on saatava stoppi, melkein keinolla millä hyvänsä.

Tulevaisuudessa on mietittävä keinoja, joilla liittojen jäsenet hyötyvät jäsenyydestään enemmän.

- Voidaanko esimerkiksi osa työehdoista rajata koskemaan vain jäseniä? Voidaanko jopa osa palkankorotuksista kohdentaa vain jäsenille? Tässä on pohdittavaa myös poliittisille päätöksentekijöille, Kokko esittää.

Tes-kierroksella tehtiin oikeita asioita

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom nosti puheessaan kärkeen liiton tapahtumissa eri puolelta Suomea saamansa kommentit tes-kierroksesta.

- Viesti jäseniltä on ollut selkeä. Tehtiin juuri se, mitä tässä hetkessä kannatti, tällä kertaa ei ollut oikea aika irtiottoihin.
Toinen viesti on ollut hänen mukaansa yhtä selkeä. Nyt oli oikea aika edetä maltilla, mutta jatkossa suunta on saatava muuttumaan.

Blom muistutti, että AKT:n valtuutetut ovat työpaikalla niitä ihmisiä, jotka näyttävät sen, mitä liitto pohjimmiltaan on ja mihin suuntaan mennään.

- Muistakaa kertoa työpaikoilla, että AKT olemme me ja me olimme ne, jotka sopivat työehdot ja sovimme jatkossakin, Blom kehotti.

Blom haastoi mediaa

Julkisessa keskustelussa työnantajapuoli on tehnyt pitkään työtä sen eteen, millä sävyllä ja miten negatiivisesti ay-liikkeestä julkisesti keskustellaan. Elinkeinoelämän viestit ja tavoitteet ovat menneet mediassa läpi. Taustalla ollut todellinen tarkoitus eli palkansaajien neuvotteluvoiman heikentäminen on toteutunut.

Blom muistuttaa, että asioilla on myös aivan toinen puoli: hallituksen päätökset ovat saaneet monet työpaikoilla liittymään AKT:n jäseniksi.

- Jatkossa meidän pitää saada myös media puhumaan toisella sävyllä: ”Olisiko nyt oikea aika liittyä liittoon, kun työntekijän asema on uhattuna?”