Viime vuonna 2022 oikeusapua myönnettiin AKT:n jäsenille 61 asiassa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen yli viidennes. Aina oikeudenkäynteihin liittyvissä asioissa käytetään myös ennakkoharkintaa. Oikeudenkäynti on paitsi taloudellisesti iso asia myös henkisesti raskas prosessi, eikä lopputulos ole aina hyvienkään perustelujen kanssa myönteinen. Ratkaisu ei välttämättä synny nopeasti.

– Aikaa tuomioistuinteitse haettavaan ratkaisuun voi varata yhdestä kolmeen vuotta, AKT:n vastaava lakimies Sara Seppänen muistuttaa.

Seppäsen mukaan moni asia ratkeaa kuitenkin jo aiemmin ja asioita saadaan ratkottua ilman, että oikeusapua on tarve myöntää. Usein asiasta neuvotellaan yhdessä sopimusasiantuntijoiden toimesta työnantajan kanssa sekä liittojen välillä. Läheskään aina asiat eivät päädy oikeuteen asti. AKT:n jäsenen ei tarvitse kuitenkaan pelätä liiton tuella käytävissä oikeudenkäynneissä oikeudenkäyntikuluja, ne maksaa liitto jäsenensä puolesta.

– Oikeusapu on kuitenkin merkittävä etu jäsenelle, sillä oikeudenkäyntikulut ovat viime vuosina kasvaneet, Seppänen arvioi.

Työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä päättyi viime vuonna kaikkiaan 21. Luvussa näkyy yhä se, että korona-aika pisti tuomioistuimia kiinni ja juttujen käsittely hidastui. Keskimäärin viimeisten kymmenen vuoden aikana vuosittain on saatu päätökseen noin viisikymmentä oikeudenkäyntiä. Viime vuoden oikeudenkäynneistä tuomioon päättyi 11, joista voitettiin kokonaan tai osaksi seitsemän ja hävittiin neljä. Sovinto saatiin syntymään kymmenessä tapauksessa ennen oikeuden päätöstä. Jäseniä on avustettu myös esimerkiksi työtapaturma- ja muissa sosiaaliturva-asioissa sekä tieliikenteen oikeusasioissa. Lisäksi oikeutta on käyty työtuomioistuimessa työehtosopimuskysymyksistä.

Päättyneissä oikeudenkäynneissä asianajajien laskutuskulut merkitsevät palkkioita, todistelu- ym. kuluja ja arvonlisäveroja. Voitetuissa oikeudenkäynneissä työnantajien maksettavaksi on tuomittu oikeudenkäyntikuluja huomattavasti enemmän kuin mitä liitto itse on maksanut jäsentensä puolesta. Oikeustaisteluihin on kannattanut ryhtyä.

Irtisanomisen riitautus toi kymppitonnien korvauksen

Käytännön oikeustapaukset konkretisoivat sitä hyötyä, mitä liiton jäsenyys voi merkitä. Yksi ­AKT:n lakimies Matti Andströmin hoitamista oikeudenkäynneistä koski kuljettajaa, joka irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kun yritys menetti asiakkuuksia. Yhtiö palkkasi kuitenkin liki samaan aikaan vakituiseen työsuhteeseen uuden, aiemmin kesälomasijaisuuksia hoitaneen työntekijän. Kysymys oli siitä, olisiko työtä pitänyt tarjota irtisanotulle työntekijälle ja olivatko työtehtävät riittävän samankaltaisia? Nytkin avoimista työtehtävistä kerrottiin sähköpostilla, mutta niitä ei tarjottu irtisanotulle eikä häntä lopulta palkattu tehtäviin hänen halukkuudestaan huolimatta.

Käräjäoikeus katsoi, että jäteautonkuljettajan ja aiemman työn eli kappaletavara-auton kuljettajan tehtävät olivat työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla samankaltaisia. Näin yhtiö oli palkannut uuden työntekijän samantyyppisiin tehtäviin työsopimuslain vastaisesti. Työnantajayhtiö tuomittiin maksamaan työsopimuslain mukaista korvausta 12 kuukauden palkkaa vastaava summa. Korvauksesta vähennettiin 75 prosenttia samalta ajalta maksetusta työttömyyskorvauksesta. Silti ratkaisu tarkoitti ­AKT:n jäsenelle korvauksia entiseltä työnantajaltaan liki 20 000 euroa.

Toinen Andströmin esiin nostama työsuhteisiin liittyvä esimerkki oli työsuhteen purkaminen ilman irtisanomisaikaa. Tuomioistuin katsoi, että työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työsopimusta, mutta kuitenkin oikeus irtisanomiseen. Näin henkilölle korvattiin kahden kuukauden irtisanomisajan palkkaa vastaava summa, runsaat 5500 euroa.

Lentoyhtiö lopetti yksipuolisesti päivärahojen maksun

AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua ottaa esimerkiksi toisentyyppisen, laajempaa työntekijäryhmää koskevan työriidan, jossa kyse oli lentoyhtiön matkustamohenkilökunnan oikeudesta päivärahaan työssään suorittamilta matkoilta. Asiassa oli riidatonta, että päivärahaa oli maksettu pitkään ja vakiintuneesti työehtosopimusosapuolten yhteisesti hyväksymän käytännön mukaisesti.

– Työnantaja kuitenkin muutti päivärahanmaksukäytäntöä yksipuolisesti vain ilmoittamalla, ettei päivärahaa enää työntekijöille makseta, Siurua kertoo.

Asia riitautettiin ja vietiin AKT:n toimesta työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin määräsi yhtiön palauttamaan entisen päivärahanmaksukäytännön. AKT avusti työntekijöitä saamaan maksamatta jääneet päivärahansa korkoineen.

AKT:n voitto työtuomioistuimessa
toi työntekijöille satasia joka kuukausi

Alalla työskentelee noin 2500 työntekijää, joista jokainen oli oikeutettu eri suuruisiin päivärahoihin kuukaudessa. Summat vaihtelivat muutamien satojen eurojen välillä kuukaudessa ollen näin merkittävä osa työntekijän tilipussin sisältöä. Tällä ratkaisulla on suuri merkitys myös alan työntekijöiden tulevaan tulotasoon.

– Päivärahatapaus on hyvä esimerkki siitä, kuinka liiton oikeusavulla päästiin lopputulokseen, jossa riitaisuus ratkaistiin kaikkia saman työehtosopimuksen alalla työskentelevien työntekijöiden eduksi, Siurua kuvaa.