SAK:n Tulevaisuus Tänään läksi lentoon ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Sinikukka Saaren analysoidessa kansainvälistä tilannetta. Koko Eurooppa on paineessa, USA yrittää vaikuttaa eri maiden sisäpolitiikkaan. Samaan aikaan Kiinan, Brasilian ja Intian isompi rooli maailmassa kasvaa.

Eurooppa on ollut tuudittautuneena kansainvälisiin sopimuksiin – ja ettei sen itse tarvitse huolehtia esimerkiksi puolustuksestaan. Huoleton aika on Saaren mukaan ohi.

- Meiltä vaaditaan uusia tapoja rakentaa kumppanuuksia. Vastoinkäymisistä huolimatta Suomessa ei ole koskaan lyöty hanskoja tiskiin. Paras lääke on toiminta.

Työpsykologin, Suojelupoliisin edustajan ja Uusi juttu -median toimittajan kesken käytiin myös keskustelua teemasta - Mikä meitä pelottaa?

Pohdittiin, eletäänkö jo liian uhkaavan ja mielenterveyttä kuormittavan uutisvirran syvyyksissä

- On kiistatonta, että Venäjä on Suomen kansalliselle turvallisuudelle suurin uhka. Muutos on ollut todella nopea, mutta uhista puhuminen on viety tappiin, Supon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Milla Meretniemi sanoi.

Hänen mielestään ei ole tarpeen lietsoa pelkoja enempää. Pitää silti katsoa realiteetteja, tiedon pitää perustua faktoihin.

Työpsykologi Niina Lyytinen kertoo, että monelle jopa painavin huoli työelämässä on se, menetänkö oman työpaikkani. Hänen mielestään eniten vinksallaan ollaan siinä, että yrityksissä tehdään kyselyjä siitä, miten asiat sujuvat. Tulosten jälkeen ei kuitenkaan lähdetä korjaamaan asioita.

Uusi juttu -median toimittaja Anu Partanen myönsi, että negatiivisia uutisia klikataan enemmän, mikä ohjaa mediaa. Toisaalta on median kuluttajana osattava asettaa asiat mittasuhteisiin.

- Gazassa on kriisi, mutta onko siihen verrattuna Suomen terveydenhuollossa kriisi, Partanen vertaa.

Keskustelussa oltiin kuitenkin optimismin puolella: edelleen on lottovoitto syntyä Suomeen. Suomi on oikeusvaltio ja edelleen luottamusyhteiskunta, mistä tulee pitää myös kiinni. Työpaikoilla johto on lähellä työntekijöitä.

- Mielenrauhaa myllerryksen keskellä voi tarjota perusarki, työpsykologi Nina Lyytinen toteaa.

Koulutukseen ei enää tippaakaan säästöjä

Tulevaisuus tänään -keskustelun yksi osuus koski koko Suomen brändiä. Teemana Osaamisen entinen suurvalta – kuinka hukata huolella rakennettu brändi? Tutkijatohtori Penni Pietilä Itä-Suomen yliopistosta ja opiskeluhyvinvointipäällikkö Kaj Jääskeläinen Ylä-Savon ammattiopistosta pohtivat osaamisperusteisen oppimisen sudenkuoppia. Luokat ja ryhmät jäävät ehkä muodostumatta, kun jokaiselle opiskelijalle tehdään oma oppimispolku.

- Toivon kautta syntyy toimijuus, Jääskeläinen totesi. Opiskelijoiden omaa uskoa tulevaisuuteen pitää vahvistaa, etteivät oppilaat valu kuoppaan, jota media rakentaa heille.

Jääskeläisen painavin viesti oli kuitenkin se, että koulutuksesta ei voi säästää enää yhtään. Siihen ja sen seurauksiin ei ole varaa.

Aikuiskoulutustuen loppumista ruotivat asiantuntijoina Mirja Hannula, johtava asiantuntija Elinkeinoelämän Keskusliitosta sekä Mikko Heinikoski, koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö SAK:sta. Siinä Heinikoski nosti esiin yhden virhearvion

- Koulutus on valtiovarainministeriölle kulu, eikä investointi.

Lapset ykkösiksi, heistä pidettävä huolta

Valtiotieteiden tohtori ja talousvaikuttaja Sixten Korkman oli puhumassa Suomen talouden korjaussarjasta: miten luottamus palautetaan? Helppoja keinoja ei Korkmanillakaan ollut tarjolla. Virheiksi hän nosti hallituskaudella tehdyt monet mittavat uudistukset, joiden vaikutuksia ei ole voitu arvioida ja nyt nähdään esimerkiksi lapsiköyhyyden jopa ennakoitua suurempi kasvu. Ratkaisujakin löytyy: työurien pidentämisestä, julkisen talouden tehostamisesta ja maahanmuutosta.

Mutta, jos valittavana olisi vain yksi asia, Korkmanille se olisi lapset.

- Pitäkää huolta lapsista, Korkman kiteyttää. Hän muistutti, ettei se ei tarkoita vain nyt köyhyysrajan alapuolelle tipahtavia vaan kaikkia lapsia.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti luottamuksen tärkeyttä. Suomen hallitukselta hän edellytti peräytymistä: peruutetaan jo tehdyt suurimmat virheet.