Harri Pasanen arvioi, että jos hän saa jatkokauden, se on hänen kausistaan haastavin. Sen verran synkeitä näkymiä on tällä hetkellä edessä.

– Olen huolissani tulevaisuudesta. Ensimmäinen iso vaikea asia on se, että jäsenmäärä vähenee. Siihen pitää löytää ratkaisuja. Meidän pitää entistä enemmän jalkautua ja mennä puhumaan ihmisten kanssa sinne, missä he ovat.

– Toinen ja ehkä vielä isompi haaste on työmarkkinoiden murros. Tehdäänkö vuonna 2026 enää valtakunnallisia työehtosopimuksia? Jotkut työnantajaliitot pyrkivät niistä eroon, ja näkyvissä on samanlaisia pyrkimyksiä myös meidän aloillamme, Pasanen sanoo.

Hän pitää kehitystä erittäin huolestuttavana. Hän ei usko, että sen paremmin yritykset kuin työntekijät hyötyvät siitä, että toimiva sopimusjärjestelmä romutetaan ja työehdoista pitää alkaa kiistellä kullakin työpaikalla erikseen.

– Mistä siellä keskivertoyrityksissä riittää aikaa siihen? Entäpä kuka hyötyy sellaisesta tilanteesta, että vierekkäisistä saman alan yrityksistä toinen pyörii ja toinen on lakossa?

Yhteispeliä, ei kilpajuoksua

Jotta nykyistä sopimusjärjestelmää pystytään puolustamaan, liittojen pitää Pasasen mukaan puhaltaa yhteen hiileen, ei kilpailla keskenään.

– Samalla, kun työnantaja myllää kenttää, osa ammattiliitoista on lähtenyt hurjaan kilpajuoksuun. Jäsenmaksuihin on tehty hurjia alennuksia ja maksetaan valtavia lakkoavustuksia. Se ei ole kestävää. Minä en usko, että vaikka me maksaisimme ihmisille jäseneksi liittymisestä, tämä sillä ratkeaisi.

– Toivon, että keskusjärjestöt ottavat hyvin voimakkaan roolin ja puolustamme sopimusjärjestelmää yhtenä rintamana, Pasanen sanoo.