Lakkolait palauttavat Suomea ajassa sata vuotta taaksepäin. Mikäli ne hyväksytään, palataan aikaan, jolloin työntekijöillä ei ollut oikeutta protestoida. Aikanaan yleislakolla saatiin naisille äänioikeus. Orpo-Purran hallituksen linjan mukaan vastaava ei enää olisi mahdollista. Kyseessä on iso asia. Oikeuksia esimerkiksi tietyn ryhmän äänioikeus mukaan lukien voidaan myös ottaa pois. Jatkossa protestoiminen muulloin kuin vapaa-ajalla on mahdotonta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työrauhalainsäädännöstä valmistui 19.4. ja lakkolait etenevät eduskuntaan.

– Perusajatus lakien takana on, että lakko-oikeuden heikentäminen tehdään työelämän heikennyksistä ensimmäisenä. Sen jälkeen emme voi protestoida niitä asioita vastaan, joita on tulossa. Tästä esimerkkinä ovat syksyllä voimaan astuvat suuret työttömyysturvaleikkaukset, AKT:n
puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Poliittisen lakko-oikeuden rajoittaminen on merkittävä muutos. Vaikka Suomessa olisi jatkossa minkälainen hallitus tai esimerkiksi hallitusohjelma, jolla viedään kansalaisilta perusoikeuksia – tällaista hallitusta vastaan ei voisi työajalla taistella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle tukilakko-oikeuksien rajaaminen on suuri menetys solidaarisuuden vuoksi.

– Meille kuljetusliitoille on ollut tärkeää toistemme tukeminen. Jatkossa se ei ole mahdollista. Se ei ole mahdollista sen enempää AKT:n sisällä eikä kuljetusliitoille keskenään. Tämä tarkoittaa väistämättä, että työnantaja tulee hyökkäämään meidän työehtojamme vastaan, Kokko sanoo.

Työrauhalakiin liitettävä 200 euron henkilökohtainen sakko on suorastaan häpeällinen muutos suomalaisessa lainsäädännössä. Lakot ovat aina kollektiivisia.

– Se, että työnantajalle annetaan mahdollisuus sakottaa ja periä työntekijältä korvaus laittomasta lakosta on pöyristyttävä ajatus.