Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: AKT 120 vuotta

AKT-lehti – Jäsenten arjessa liki 70 vuotta

AKT:n jäsenet ovat saaneet lukea omaa lehteä jo vuodesta 1957. Lehden nimi, koko ja tyyli ovat vuosikymmenten myötä vaihtuneet mutta yksi asia on pysynyt. Lehdessä on käsitelty jäsenten työhön ja arkeen liittyviä asioita.

Koonnut Hannele Siika-aho
Julkaistu

1957 ”TÄSSÄ MINÄ NYT SITTEN OLEN – palkannauttija-automiesten oma lehti, yhteisen järjestömme äänenkannattaja”, alkaa ensimmäinen Auto- ja Kuljetusala -lehden numero. Lehti lähtee heti hakemaan linjaa jäsentä lähellä olevista asioista. Se kertoo satamatyöväen järjestäytymisestä, linja-automiesten kokoontumisesta, kuorma-autojaoston kokouksesta sekä perioodityöstä, joka nyttemmin tunnetaan nimellä vuorotyö.

Lehdessä todetaan myös ilolla, että hetken tauolla olleet yhteiset kesäjuhlat alkavat taas, kun Lappeen Automiehet haluavat ne järjestää Lappeenrannassa.

1965 AUTO- JA KULJETUSALA -lehti sisälsi paljon tekstiä ja vähän kuvia. Lehti kertoi, että vuosi 1964 jää liiton historiaan työn ja taistelujen vuotena. AKT:n silloinen puheenjohtaja Olavi Aarnio kiteyttää, että liitto oli joutunut käymään ”raskaan työtaistelun pyrkiessään nostamaan autonkuljettajien palkat askel askelelta kohtuulliseksi ja työn vaativuutta vastaaviksi”.

Pääkaupungin Taksikuljettajat ry toivotettiin tervetulleeksi AKT:n jäseneksi lehden numerossa 3/1965. Silloin kerrottiin, myös Haminassa pidetyistä Talvikisoista, joissa hiihdettiin kilpaa kuudessa eri sarjassa: Yli-ikämiehet (45 v.), naiset, yleinen, nuoret (alle 21 v.), ikämiehet (yli 35 v.) ja vielä joukkuekisassa. Sen muuten voitti Savonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry.

”Sinun oma lehtesi vuodesta 1957”.

Lehdessä oli jo tuolloin vitsejä ja arvoituksia. Arvuuteltiin, että mikä on ”pitempi pisintä puuta, matalampi maan tomua? (Vastaus: tie)

Edustajakokousvuoteen kuuluen kerrottiin kokouksen kulusta ja tärkeimmistä päätöksistä.

Kesäjuhlissa järjestettiin kilpailut 3-ottelussa, viestijuoksussa, 1500 metrin juoksussa, köydenvedossa ja jalkapallossa. Jalkapallomestaruuden voitti Mäntyluodon Ahtaajat ja köydenvedon Lappeen Automiehet.

Lehdestä julkaistiin kaikkiaan 12 numeroa. Toisin kuin nykyään, lehdessä ilmoitettiin myös avoimia työpaikkoja.

1975 AKT TILASI OMAT VERRYTTELYPUVUT, kertoi lehti. Tunnuksena oli ”Yhdessä eteenpäin myös AKT:n verryttelypukua käyttäen”. Vuoden mittaan lehteä ilmestyi peräti 25 numeroa. Kuvien määrä lisääntyi.

Eduskunnassa oli äänestetty autonkuljettajien kokonaistyöajan rajoittamisesta 11 tuntiin. Vasemmistopuolueet olivat lain puolella mutta oikeisto ja keskusta äänestivät sen kumoon.

Kieli oli värikkäämpää kuin tänä päivänä. Lehdessä kirjoitettiin mm. kieroista työnantajista.

1.3.1975 palkattiin liitolle ensimmäinen lakimies, Risto Kuisma. Uusi jäsenhankintakampanja julkisti tavoitteekseen 50 000 jäsentä.

Osastoja muistutettiin jäsenkaavakkeista, koska liitto oli siirtymässä ”tietokonejärjestelmään”.

Jäsenkampanja oli alkanut Jyväskylässä hyvin, uusia oli liittynyt yli 100. Matti Kiiveri toteaa, miten järjestäytyminen AKT:hen on antanut ”uuden turvallisuuden tunteen; tiedon siitä, että ei ole yksin”.

1975 muistutettiin jäsenkaavakkeista, koska liitto oli siirtymässä ”tietokonejärjestelmään”.

1985 SIIRRYTTIIN VÄRIKUVIIN. Lehti pohti teiden kuntoa. Silloisen Tie- ja Vesirakennushallitus TVH:n pääjohtaja Jouko Loikkanen puolustelee tiestön rappeutumista sillä, että ”ennustelijat” laskivat liikenteen kasvuluvut väärin.

Lehti varoitti roboteista. Se ennusti, että jo ”muutaman vuoden” kuluttua robotit kenties korvaisivat ihmisen ja kysyttiin koska nähdään kuskiton rekka Suomen teillä.

23.10.1985 ilmestynyt lehti kertoo, miten AKT ”väsyi hallituksen vitkasteluun” ja aloitti Etelä-Afrikan kuljetusten boikotin, joka käytännössä pysäytti maiden välisen kaupan. Liitto sai myös Sadankomitealta Vuoden 1985 rauhantyön palkinnon.

Vuoden lopulla juhlittiin liiton 80-vuotisjuhlia ”näkyvin mutta vaatimattomin menoin”.

1995 AUTOKOULUNOPETTAJAT tulevat lehden palstoille, jäsenistö monipuolistuu.

Keilakisoja ja ajotaitokisoja pidetään ja niihin osallistutaan edelleen aktiivisesti.

Kuljetusalan liitot tiivistävät yhteistyötään perustamalla kuljetusalan toimialaneuvottelukunnan. Tässä ovat mukana AKT:n lisäksi Veturimiesten Liitto VML ry eli nykyinen Rautatiealan Unioni, Suomen Merimies-Unioni ry, Ilmailualan Unioni sekä silloisen KTV:n ”autopuoli”, joka kuuluu nykyisin JHL ry:hyn.

Lehdestä löytyi myös historiallisia juttuja, mm. aukeaman kertomus naisahtaajista – unohdetuista työn sankareista.

Liitto juhli 90-vuotisjuhliaan juhlaseminaarissa, jossa kuljetusliittojen puheenjohtajat sekä SAK:n silloinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen etsivät uusia yhteistyömuotoja. Seminaarissa AKT:n silloinen puheenjohtaja Kauko Lehikoinen totesi, että yhteistyö vaatii muutakin kuin juhlapuheita, pitää edetä myös käytännön asioissa.

2005 VÄRIÄ LÖYTYY jokaiselta sivulta. Aiheissa on siirrytty epäpoliittisempaan suuntaan. Sivulla esitellään jäseniä harrastuksineen. Esimerkiksi Linja-autonkuljettaja Olli Kananen harrastaa valjakkohiihtoa ja huoltamotyöntekijä Tarja Tähtinen kädenvääntöä. ”Laulava rekkakuski” Tapio ”Arska” Saarinen puolestaan taittaa matkaa tangoa laulaen.

Ajankohtaiset maailman tapahtuvat näkyvät. Linja-autonkuljettaja Keijo Saarinen kertoo avustustyöstään Thaimaan Phuketissa vuoden 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen.

Lehdessä näkyy, että työelämään on tullut uusia ongelmia, kuten vuokratyövoiman käyttö. Myös työpaikkakiusaaminen nostetaan esiin.

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry ilmestyy lehden sivuille. Fuusio on vielä kaukana, mutta SLSY ry siirtyi Akavasta SAK:n jäseneksi. Järjestäytymisaste lentoemännillä Finnairilla peräti 98 prosenttia. Silloisen SLSY.n puheenjohtajan Mauri Koskenniemen mukaan lentoemännät ja stuertit suhtautuvat kuljetusalan yhteistyön tiivistämiseen ”hyvin myönteisesti.”

2008 NIMI MUUTTUI AKT-LEHDEKSI. Lehden linja on edelleen vahvasti jäsenlähtöinen. Vuodesta 2015 alkaen AKT järjestää talvi- ja kesäpäivät vuorovuosin. Vuonna 2015 Oulussa esiteltiin uusi laji, karting, jonka ensimmäinen mestari oli Jani Sevander Oulun Satamatyöntekijöistä.

Levähdyspaikat puhuttavat kuljettajia. Kilpailutus asettaa uusia haasteita.

Romantiikkaakin löytyy. Lehdessä esitellään peräti kuusi pariskuntaa, jotka ovat löytäneet toisensa työn kautta ja joista molemmat ovat AKT:n jäseniä.

2022 lehdestä alkaa ilmestyä myös verkkolehti, aktlehti.fi.

2025 LEHTI HEIJASTAA ympäröivää yhteiskuntaa ja sen haasteita. Lehden sivuilta voi päätellä, millaisessa yhteiskunnassa elämme. Se kertoo jäsenistä jäsenille, arjesta ja työstä. Se kertoo, mitä AKT on ja miten liittona kokoaa jäsenet yhteen. AKT on se, millaiseksi me jäsenet sen tahdomme tehdä. AKT-lehti tuo liiton lähelle, ja postiluukusta kotiin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Karhea ja solidaarinen AKT täyttää 120 vuotta

    Julkaistu: |
    Aihe: AKT 120 vuotta
  • Terveiset 120-vuotiaalle

    Julkaistu: |
    Aihe: AKT 120 vuotta
  • AKT 120 vuotta kuljetusalan työntekijöiden puolesta

    Julkaistu: |
    Aihe: AKT 120 vuotta