1905
16.–18.10. Suomen Satamatyöntekijöiden liitto perustetaan, 13 henkilöä kokoontui perustavaan kokoukseen Helsingin silloisella Työväentalolla, Yrjönkadulla. Samana vuonna Suomessa myös Suurlakko

1906
Naisille Suomessa äänioikeus. Jo seuraavana vuonna eduskuntavaalit, jossa suomalaiset naiset saivat äänestää ensimmäisinä naisina Euroopassa, valittiin myös ensimmäiset naiskansanedustajat

1912
Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL) perustetaan

1917
Laki 8 tunnin työpäivästä hyväksyttiin keskellä yleislakon räjähdysherkkää tilannetta, hieman ennen sisällissodan alkua

1940
Tammikuun kihlaus eli Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) yhteinen julkilausuma, jonka asenteellinen muutos oli merkittävä. Se muutti neuvottelukulttuuria ja aloitti työsuhteiden valtakunnallisen säätelyn, pois paikkakunta- ja yrityskohtaisista sopimuksista.

1948
Suomen Autoalantyöntekijäin Liitto (SAL) perustetaan

1960-luku
Ay-liikkeen kulta-ajaksikin kutsuttu aikakausi, jolloin säädettiin mm. työehtosopimusten yleissitovuudesta ja sovittiin ay-jäsenmaksujen työnantajaperinnästä sekä verovähennysoikeudesta. Työntekijät saivat mm. lomaltapaluurahan, irtisanomislain ja työsuojeluvaltuutetut.

1968
Ensimmäinen TUPO-sopimus eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu. TUPOssa maan hallitus ja/tai työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työmarkkinoita koskevista ratkaisuista, kuten palkkataso tai erilaiset sosiaalipoliittiset etuudet (esimerkiksi sairauspäiväraha).

1970
Nykymuotoinen AKT syntyi, kun Suomen Autoalantyöntekijäin liitto SAL, Auto- ja Kuljetustyöväen Liitto sekä Satamatyöntekijäin liitto yhdistyivät.

1970-luku
Uusi liitto haki paikkaansa. Metalliliiton kanssa neuvoteltiin liittorajoista laskutuskorjaamoiden työntekijöistä. Lama koetteli vientisatamien työllisyyttä. Liiton talous oli vahvalla pohjalla. Jäsenmäärä väheni, kunnes vuoden 1977 jälkeen se alkoi taas nousta.

1977
Lakot värittivät Suomen työelämää koko vuosikymmenen. Myös AKT:ssä koettiin esimerkiksi linja- ja kuorma-autoliikenteen pitkä lakko keväällä 1977.

1978
Nykymuotoinen AKT pääsi kunnolla vauhtiin. Syntyy aluetoimistoverkosto ja aluekokoukset ja näin päästään kuulemaan jäseniä.

1985
AKT:n liittotoimikunta päätti 4.10. osallistua Etelä-Afrikan Apartheidiä vastustavaan kansainväliseen boikottiin. Käytännössä päätös merkitsi sitä, että Suomen ja Etelä-Afrikan välinen kauppa pysähtyi. Alkuvuodesta 1987 eduskunta sääti lain, jolla kauppa maiden välillä pysähtyi. AKT sai boikotista runsaasti positiivista mainetta sekä useita tunnustuksia eri rauhanjärjestöiltä.

1990
AKT:n valtuustoon valittiin ensimmäistä kertaa nainen. Hän oli linja-autonkuljettaja Riitta-Liisa Kustila Tampereelta.

1991
TUPO ei kelvannut AKT:lle vaan sekä satama- että autoliikenteen lakkojen kautta taisteltiin parempien palkkojen puolesta. AKT saikin niukasti yleisen linjan ylittävät korotukset. Liitolle kyse oli silti myös periaatteesta.

1991
Suomessa Esko Ahon hallitus tasapainoili devalvaation ja vahvan markan välillä, mikä heijastui myös AKT:n työtaisteluun.

1994
Auto- ja Kuljetusala -lehti julkaisi EU-kansanäänestystä EU-numeron. Siinä ei varsinaisesti suositeltu äänestämistä jäsenyyden puolesta mutta korostettiin unionin ulkopuolelle jäämisen riskejä.

1995
Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Edellisenä vuonna asiasta oli järjestetty kansanäänestys, jossa palkansaajajärjestöt olivat olleet myötämielisiä jäsenyydelle.

1999
Jäsenkirja vaihtui muoviseen jäsenkorttiin

2002
Eurosta tuli Suomen käteisvaluutta

2003
Maili liittyy AKT:hen

2008
Auto- ja Kuljetusala -lehden nimi vaihtui AKT-lehdeksi. Keskustelua käytiin sen suosituimmasta palstasta Roiskeläppä, jonka vitsit eivät aina ”täyttäneet poliittisen korrektiuden vaatimuksia”. (Lainaus Timo Soukola)

Liiton kotisivuista tehtiin myös mobiiliversio.

2018
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys liittyy AKT:hen

2023
Orpon hallitus aloittaa: työelämälainsäädäntö turbulenssissa

2025
Jäsenkortti vaihtuu mobliiliseen jäsenkorttiin. Roiskeläpän paluu.

2026
Kesäkuussa edustajakokous – uusi ohjelma AKT:lle